Kunnanvaltuutettuna kevääseen 2017 saakka toiminut Pentti Koskela on ilmeisesti ollut esteellinen käsittelemään Mastokankaan osayleiskaavaa. Hänen vaimonsa siskon jakamaton kuolinpesä omistaa alueella olevan Takamaa-nimisen kiinteistön, jolle on kaavoitettu yksi voimala.
Kunnanvaltuusto hyväksyi Mastokankaan voimala-alueen osayleiskaavan 30.3.2016. Kokouksessa Koskela ei jäävännyt itseään, joten kaavapäätös on asiaa tutkineen kunnanjohtaja Mauno Rannon mukaan ilmeisesti tehty virheellisessä järjestyksessä. Kuntalain 97.1 pykälän mukaan valtuutettu on esteellinen käsittelemään valtuustossa asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen läheisiään.
Valtuutetun esteellisyys ei välttämättä ulotu kaikkiin kaavoitusratkaisuihin. Mitä yksityiskohtaisempi kaava on, sitä selvemmin esteellisyys voidaan huomata. Yleiskaavassa, kuten tuulivoima-alueiden osayleiskaavoissa, esteellisyys on harkittava tapauskohtaisesti.
Asiaan Rannon mukaan vaikuttaa muun muassa se, kuinka paljon valtuutettu tai hänen läheisensä omistaa maata kaava-alueella. Yleensä vähäinen maanomistus vielä tee esteelliseksi.
– Kun on yksityiskohtainen kaava, jossa voimalan paikat osoitetaan selvästi, esteellisyys syntyy helpommin, hän tähdentää.
Mastokankaan kaavoituksen hyväksymisessä Koskelan esteellisyys on aikoinaan jäänyt pohtimatta. Asialle ei Rannon mukaan kunta voi tehdä enää mitään, koska kaava on hyväksytty ja valitusaika on mennyt umpeen.
Tosin kaavasta on valitusprosessi korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) käynnissä ihan muista perusteista. Valitukseenkin liittyy esteellisyyssotku.
Valituksen vuoksi KHO pyysi kunnalta selityksen, jonka kunta antoi. Mutta teksti hyväksyttiin kunnanhallituksessa virheellisesti, sillä kokouksessa oli läsnä Vesa Koskela, joka on isänsä tapaan jäävi asiassa. Kunta on pyytänyt mahdollisuutta uuden selityksen antamiseen. Vielä KHO ei ole vastannut onko se mahdollista.
– Jos uusi selitys voidaan antaa, on kunnan velvollisuus ilmoittaa esteellisyys (Pentti Koskelan) ja pyytää että korkein hallinto-oikeus tutkisi asian. Se kuulu hyvään hallintotapaan. Kunnalla itsellään ei ole enää mahdollisuutta muuten korjata asiaa, Ranto toteaa.
Esteellisyysvirheen KHO voi itsekin ottaa tutkittavakseen, jos se huomaa seikan tai sille ilmoitetaan siitä. Esteellisyyden perusteella KHO voi jopa kumota kaavan.
Kokemusta kaavan kaatumisesta Siikajoella jo on. Viime vuoden elokuussa KHO kumosi Vartinoja II -tuulivoima-alueen osayleiskaavan esteellisyyden vuoksi. Oikeuden päätökseen vaikutti myös harvinaisen arosuohaukan pesiminen Vartinojalla.
Vastuu esteellisyyden arvioinnista, ratkaisemisesta ja ilmoittamisesta on aina henkilöllä itsellään. Kun valtuutettu, kunnanhallituksen tai lautakunnan jäsen huomaa olevansa jäävi, on hänen velvollisuutensa ilmoittaa asiasta.
Esteellisen on muistettava jäävätä itsensä asian käsittelyketjun joka vaiheessa, eikä hän saa olla paikalla edes keskustelun aikana. Koska valtuuston kokoukset ovat julkisia, riittää, että valtuutettu jäävää itsensä ja poistuu omalta paikaltaan. Kunnanhallituksen ja lautakunnan esteellisen jäsenen on poistuttava kokoushuoneesta.
Valtuutetun esteellisyydestä säädetään kuntalaissa, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenten taas hallintolaissa. Valmistelevien toimielinten jäseniä koskevat esteellisyysperusteet ovat tiukemmat kuin valtuutettujen.
Tuulivoimakaavojen käsittelyssä sattuneet kömmähdykset ovat saaneet Siikajoen valtuutetut jopa ylivarovaisiksi.
– Esimerkiksi Kangastuulen valtuustokäsittelyssä monta valtuutettua poistui paikalta ja päätösvalta oli jo täpärällä. Varavaltuutetut olisi voitu kutsua paikalle, jos olisi osattu ennakoida, huomauttaa Ranto.
Lain kannalta ylivarovaisuus ei ole haitta. Päätös ei ole laiton turhien jääväyksien vuoksi, ja epävarmoissa tilanteissa suositellaan mieluummin jääväämään itsensä kuin ottamaan esteellisyysriskiä.
Aina henkilö ei hoksaa tai halua ilmoittaa esteellisyyttään. Mikäli yksikään toimielimen muu jäsen epäilee henkilön jääviyttä, on asia käsiteltävä. Toimielin päättää, onko henkilö jäävi vai ei, eikä päätöksestä voi valittaa.