Pääkirjoitus

Mehän tämän jo tiesimme

Suomalaista karjankasvatusta on parjattu valtakunnallisessa mediassa pitkään. Vähitellen saadaan jo myönteisiäkin lausuntoja. Maaseutupitäjissä asioiden todellinen tila on tiedetty jo pitkään.

Maailmanlaajuisissa ilmastotalkoissa karjankasvatus on kantanut pitkään syntipukin leimaa. Ihan raskaan teollisuuden tasolle ei ole päästy, mutta syyllistäminen on ollut jatkuvaa. Lihansyöjät ja maidonjuojat ja samojen elintarvikkeiden tuottajat ovat olleet syypäitä milloin mihinkin, mutta vähitellen on löytynyt valtavirrasta poikkeavia mielipiteitä myös valtamedioissa.

Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi hiljattain, että suomalaiseen keskusteluun on liitetty sellaisia uhkakuvia joita meillä ei todellisuudessa ole, sillä suomalainen nautakarjan kasvatus on maailman vähäpäästöisimpiä. Metaanipäästöt toki myönnetään, mutta suomalainen karja tuottaa vain 0,14 prosenttia maailman metaanipäästöistä. Maitolitra tuotetaan Suomessa yli puolta pienemmällä kuorimituksella kuin maailmassa keskimäärin.

Suomalaisuutta kannattaa korostaa myös muussa kulutuksessa. Esimerkiksi yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan kansalaisjärjestön Finnwatchin julkaiseman tutkimuksen mukaan yritykset ovat epätietoisia markkinoimiensa tuotteiden taustalle kätkeytyvistä päästöistä. Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä ei tiedä millä energialähteellä niiden Kiinassa ja Intiassa tuotetut tuotteet on valmistettu. Ne jotka tietävät, vahvistivat, että iso osa tuotannosta tapahtuu fossiilisella energialla kuten kivihiilellä. Samalla kun Suomen kasvihuonekaasupäästöjä yritetään leikata, yritykset tuovat Suomeen valtavia määriä fossiilisilla polttoaineilla tuotettuja tuotteita. Pelkästään Kiinasta ja Intiasta tuodaan Suomeen vuosittain tuotteita lähes viidellä miljardilla eurolla.

Jos ei ole kysyntää, ei ole myöskään tarjontaa. Askel eteenpäin olisi sekin, että lautaselta löytyisi kotimaista ruokaa ja turha krääsä jäisi verkkokauppojen varastoihin.