Metsän ympärille kasvaa jatkuvasti erilaisia palveluyrityksiä. Metsänomistajalle tarjotaan jo niin paljon palveluja, ettei omistajan enää juuri tarvitse metsäänsä mennä.
Yksityisyrittäjien monitoimikoneet ovat pitkään tehneet sekä harvennus- että päätehakkuita metsissä. Yritysrakenne alkoi monipuolistua, kun laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui muutama vuosi sitten. Rinnalle alkoi nousta yksityisiä metsäsuunnittelutoimistoja.
– Palvelutoimistoja tulee vielä lisää. Täällä ei ole niin paljon kuin Etelä-Suomessa, jossa on erilainen kulttuuri, visioi metsäpalveluyrittäjä Satu Heikkilä.
Yrittäjäksi on ryhtynyt myös yhä useampi metsuri. Erityisesti suuret metsäyhtiöt nykyisin mieluummin ostavat palvelut yrittäjältä kuin palkkaavat metsurin. Lisäksi alalle on versonut yrittäjiä, jotka ovat erikoistuneet taimikonhoitoon.
– Heidän tärkein työvälineensä on raivaussaha, Heikkilä tietää.
Kun Metsähallitus lopetti omat taimitarhansa, avautui yrittäjille taimikasvatuksen sauma. Yksityisiä taimitarhoja on lähialueilla kaksi, toinen Utajärvellä ja toinen Oulaisissa.
Metsän liepeille on versonut muutakin yrittäjyyttä, kuten haketusta ja polttopuun tekoa.
Metsänomistajat tarvitsevat entistä enemmän ulkopuolisia palveluja, sillä omistajarakenne erilaistuu. Yksityisomistajien rinnalle on tullut yhteismetsiä ja yhtymiä. Lisäksi yksityisomistajista yhä useampi asuu kaupungissa, eikä heillä usein ole halua tai osaamista metsätöihin. Heille luonteva tapa hoitaa metsäasioitakin on sähköposti.
– Kun aloitin 2003 metsänhoitoyhdistyksellä, maanomistaja lähti metsään. Nyt asiakkaissa on jo sellaisia, joita en ole koskaan tavannut. Asiat hoidetaan sähköpostilla, Heikkilä kertoo.
Yrittäjien apua ostavat maanviljelijätkin, sillä varsinkin karjatilallisten on vaikea omilta töiltään ehtiä metsään. Oma asiakasryhmänsä ovat iäkkäät metsänomistajat, joille hoitotyöt saattavat olla jo liian raskaita. Iäkkäitä alkaa olla jo aika paljon, sillä metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta.
– Ennen kun maatilalla tehtiin sukupolvenvaihdos, koko tila meni nuorelle jatkajalle. Lain kumoaminen näkyy metsänomistajien ikärakenteessa ja minun asiakaskunnassani, Heikkilä sanoo.
Metsänhoito Heikkilän mielestä tulee ulkoistumaan entistä enemmän. Hän arvoi, että 20 vuoden kuluttua monikin metsänomistaja on ulkoistanut omaisuutensa hoidon kokonaan eivätkä itse käy välttämättä metsässään lainkaan.
– Se on aika jännä tilanne, sillä metsä on iso omaisuus. On hyvä, että tulee yrittäjiä, koska ihmiset ovat erilaisia ja sitten on jokaisella paikka jossa hoitaa asioita. Metsänhoito ei jää kiinni siitä, ettei ole vaihtoehtoja yhteistyökumppanista, Heikkilä pohtii.