Metsästäjäliitto asettaa susiasiamiehen jokaiseen maakuntaan.
Susiasiamiehen tehtävänä on tarkkailla alueen susitilannetta, koota tarkkoja tietoja susien määrästä ja susien tekemistä vahingoista. Lisäksi asiamies pitää yhteyttä susiasioissa viranomaisiin ja tutkimuslaitoksiin sekä avustaa metsästäjiä sudenkaatolupien hakemisessa.
Metsästäjäliitosta todetaan, että susiasiamiesverkoston luominen on tullut ajankohtaiseksi lisääntymiskauden jälkeen kasvaneen susikannan aiheuttamien ongelmien takia.
Kannan kasvu on merkinnyt susien aiheuttamien kotieläinvahinkojen lisääntymistä. Lisäksi sudet ovat käyneet metsästyskoirien kimppuun ja useita koiria on jo kuollut, vaikka kausi on vasta alussa.
Pahimmilla tihentymäalueilla koirien käyttö alkaa metsästäjien mukaan olla mahdotonta, ja tilanne todennäköisesti vain pahenee, kun hirvenmetsästys alkaa ja koirien käyttö metsissä lisääntyy.
Metsästäjäliitto vaatii, että tällä metsästyskaudella kannanhoidollista metsästystä on tehostettava ja lupamäärää kasvatettava erityisesti tihentymäalueilla. Lisäksi poliisien myöntämissä häirikkösusien poistoluvissa on palattava joustavampaan käytäntöön.
Metsästäjäliitto pitää tilannetta huolestuttavana metsästyksen ja suurriistavirka-avun (SRVA) kannalta. Toimivia koiria tarvitaan erityisesti metsästäjien antaessa virka-apua poliisille kolaritilanteessa jäljitettäessä vammautunutta karhua tai hirveä.
Tilanne on erityisen vaikea itäisessä Suomessa. Kolmen riistanhoitoyhdistyksen alueella hirvi on jouduttu rauhoittamaan alueella ylisuuren petokannan vuoksi, sillä hirvimäärä ei tule riittämään suurpetojen ravinnoksi. Lisäksi hätää kärsimässä on Kainuun metsäpeura, jonka kanta on romahtanut petojen vuoksi.
Liian suureksi paisunut susikanta merkitsee haastetta susipolitiikalle. Kansalaiset odottavat, että susikantaa säädellään kuten muitakin riistakantoja. Metsästäjäliiton mielestä susi on arvokas riistaeläin ja kannanhoidollinen metsästys on oikea toimenpide susikannan säätelemiseksi oikealle tasolle.