Metsästäjien ilmeet ovat vakavat. Miehet ovat tulleet Suomen riistakeskuksen kutsusta Pyhännältä, Siikalatvalta ja Siikajoelta kuulemaan perusteita, miksi heidän olisi syytä ottaa muovipussit taskuun ja kerätä suden ulosteita. Alkuasetelma on epäileväinen. Miksi tehdä taas talkoita Luonnonvarakeskuksen (Luke) eteen, kun viranomaiset eivät ole reagoinut alueen susitilanteeseen kannanhoidollisia sudenkaatolupia myöntäen.
Talkoita metsästäjät ovat susikannanhoidon eteen tehneet jo pitkään. Tietoja susihavainnoista on kerätty Tassu-järjestelmään ja osallistuttu suden kannanhoidolliseen pyyntiin, kun metsästyslupa on saatu.
Hirvijahtikausi on parhaimmillaan, mutta metsästäjät eivät tahdo tohtia laskea metsästyskoiriaan työhönsä, koska susia liikkuu alueella niin paljon, että koira on jahdissa todellisessa vaarassa. Samaan aikaan illan järjestäjät esittävät aivan tosissaan, että ongelman ratkeamista voisi auttaa, kun metsästäjät lähtisivät keräämään suden ulostenäytteitä.
Metsästäjiä kannustetaan suden ulostejahtiin. Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus kouluttavat parhaillaan metsästäjien yhdyshenkilöitä keräystempaukseen.
Ulosteläjästä voi selvitä suden reviiri. Reviiritiedot ovat jatkossa avain mahdolliseen kannanhoidolliseen suden metsästykseen.
Ajatukset jalostuivat illan kuluessa, kun riistakeskuksen Oulun alueen riistapäällikkö Harri Hepo-oja ja Luonnonvarakeskuksen suurpetoasiantuntija Tapio Visuri valottivat, kuinka ensiarvoisen tärkeää tietoa ulostenäytteistä voidaan saada.
Onnistuneen ulostenäytteen sisältämä DNA-tieto vahvistaa suden kantaman perimän ja tuo tiedon, mihin laumaan alueella liikkunut susi kuuluu.
– Meidän vahvin motiivi on, että saataisiin selville laumojen määrä, totesi Hepo-oja.
Siikajokilaakson riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Antero Niva totesi, että keräys saadaan organisoiduksi parhaiten metsästysseurueiden kautta.
– Riistanhoitotyötä se on tämäkin, kun kerätään kakkaa susikannan arvioimiseksi. Tämä on ainut keino, millä pystytään todentamaan, että susia on huomattavasti enemmän, mitä Luken arvio on.
Niva valotti paikallista susitilannetta kertoen, kuinka Limingan seudun riistanhoitoyhdistyksen alueella oli tehty marraskuun 13. päivään mennessä 87 susihavaintoja, joista 11 viimeisen viikon kuluessa. Piippolan riistanhoitoyhdistyksen alueella havaintoja oli tehty 175 ja niistä 15 viimeisen viikon kuluessa.
Vanhemmat ovat heränneet osassa Rantsilaa pohtimaan, onko useiden, kodin lähellä tehtyjen susihavaintojen vuoksi syytä kieltää lapsilta ulkoleikit ja tohtiiko lapset laittaa pimeällä tien varteen odottamaan kouluautoa. Myös aikaihmiset arkailevat pimeällä ulkoilemaan lähtöä.
– Neljä vuotta sudet ovat pörränneet ihan liki meidän pihapiiriä. Ne tulevat koko ajan vain lähemmäs, kuvailee perheineen Sipolassa asuva Sari Mikkola.
Mikkola painottaa, että häntä ei haittaa susien määrä, kun sudet vaan pysyvät sydän maalla mutta, kun peto jättää toistuvasti tassunjäljet alle 200 metrin päähän perheen talosta, on se liian lähellä. Sari Mikkola ei usko, että susi kävisi ihmisen kimppuun.
– Kuka haluaa olla se äiti tai isä joka a sen riskin. Kamalalta on tuntunut kieltää tytärtä menemästä koiran kanssa metsään.
Hän kannustaa kaikkia metsästäjiä suden ulosteiden keruuseen, jos se vaan edesauttaa kaatolupien saamisessa.
Rantsilan ensimmäinen suden ulostenäyte kerättiin perjantaina Mikkoloiden pellolta.
Aiheesta lisää tänään ilmestyneessä Siikajokilaaksossa.
Suden ulostenäytteiden keräys
Keräämisen organisoivat Luke ja Suomen riistakeskus.
Keräys tapahtuu vapaaehtoistyönä ja Luken toimesta 1.11.2019–15.2.2020.
Tänä vuonna keräysalueita Pohjois-Pohjanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta ja Lounais-Suomesta.
Toimi näin: näyte muovipussiin, täytä näytelomake, pakasta uloste ja ilmoita keräysvastaavalle näytteestä.
Näytteet analysoidaan Turun yliopistossa. Tutkimustulos nähtäville riistahavainnot.fi-sivustolle.
Luonnonvarakeskus tutkii ja antaa kanta-arviot susista ja suurpedoista. Maa- ja metsätalousministeriö tekee kannanhoitosuunnitelman. Riistakeskus laittaa kannanhoidollisen metsästyksen täytäntöön metsästäjien kanssa.
Kannanhoidollinen tavoite: Suomi saavuttaisi ensivaiheessa pienimmän elinvoimaisen susikannan 25 lisääntyvää susiparia. Viimeisimmän kanta-arvion mukana susipareja on parikymmentä.