Pohjois-Pohjanmaan TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä kertoo uusimmassa lehdessämme, miten työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) toimii ja mikä on sen perimmäinen tarkoitus.
Lämsä vastasi perusteellisemmin myös väitteisiin, joita TYPistä esitetään netin keskustelupalstoilla. Lue tästä vastaukset:
"Kuntouttava" (orja)työpalvelu on kiskonnantapaista, palkatonta työsyrjintää, jota käytetään liiketoiminnan harjoittamiseen mm. järjestöissä ja kuntien työpajoilla.
Kuntouttava työtoiminta ei saa korvata virka- tai työsuhteessa tehtävää työtä eikä se saa vääristää alan kilpailua tuottamalla kuntouttavan työtoiminnan järjestäjälle kilpailuetua. Sen tavoitteena on pitkään työttömänä olleen työllistymisedellytysten ja koulutukseen osallistumismahdollisuuksien edistäminen. Kuntouttavaan työtoimintaan sijoittamiselle on omat työttömyyden kestoon ja työttömyyden aikaiseen toimeentuloon liittyvät ehtonsa (alle 25-vuotiaat työmarkkinatuki vähintään 180 päivää viimeisten 12 kk aikana, työttömyysturvan peruspäiväraha tai ansiopäiväraha 500 päivää tai pääasiallisena toimeentulona toimeentulotuki viimeisten 4 kk ajan. Yli 25-vuotiaat työmarkkinatuki vähintään 500 päivää, työttömyysrahakauden jälkeinen työmarkkinatuki vähintään 180 päivää tai pääasiallisena toimeentulona toimeentulotuki viimeisten 12 kk ajan). Kuntouttava työtoiminta voidaan aloittaa ennen lain mukaisia työmarkkinatuen tai toimeentulotuen kestoon pohjautuvia määräaikoja ainoastaan työttömän omasta pyynnöstä.
Kuntatyönantajien ei tarvitse palkata ketään, kun on olemassa TYP:n ilmaistyöntekijöitä ilman työsuhteen oikeuksia: palkkaa, eläkettä, sairaspäivärahoja.
Kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu eivät ole palkkatyötä, eikä niillä saa korvata virka- tai työsuhteessa tehtävää palkkatyötä. Kuntoutujalla tai työkokeilijalla ei voi olla myöskään palkkatyösuhteeseen kuuluvia vastuita ja työnantajan on huolehdittava hänen riittävästä ohjauksestaan työtehtäviin.
Myös työttömällä on oikeus sairauspäivärahaan ja on jopa suositeltavaa, että työtön hakee sairauslomaa silloin, kun hän ei ole työkuntoinen. Vain tätä kautta työtön voi päästä Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle eläkkeelle pääsyn muiden ehtojen täyttyessä. Yhtenä syynä työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn vaikeuksiin onkin, että he eivät työttömänä ollessaan ole hakeneet sairauslomaa, vaikka se olisi ollut heidän terveydentilansa huomioiden perusteltua. Sairauspäivärahapäivien enimmäismäärän täytyttyä työtön voi kuitenkin joutua hakeutumaan työvoimatoimistoon työnhakijaksi, jotta hän voi saada työmarkkinatukea. Sekä kuntouttavan työtoiminnan että työkokeilun yhtenä tehtävänä on saada tietoa työttömän työ- ja toimintakyvystä.
TYP on ikuinen. Siitä ei pääse eroon, vaan työkokeilut jatkuvat toisensa perään, eikä ole mahdollisuuksia päästä oikeisiin palkkatöihin.
Näkemys kuntouttavasta työtoiminnasta tai työkokeilusta jatkuvana tilanteena, "pussinperänä", josta ei ole ulospääsyä, pohjautuu suurelta osin niiden rinnastamiseen vammaisille tarkoitettuun päivä- ja työtoimintaan tai avotyöhön, jotka nekään eivät ole enää pysyviä ratkaisuja. Kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeilua koskevat päätökset ovat aina määräaikaisia. Sopimus kuntouttavasta työtoiminnasta voidaan tehdä maksimissaan 24 kuukaudeksi ja sopimus työkokeilusta maksimissaan kuudeksi kuukaudeksi. Jatkoa suunniteltaessa ratkaisevia tekijöitä ovat asiakkaan palvelutarve ja se, että palvelun voidaan katsoa edistävän asiakkaan työllistymistä. Uutta työkokeilusopimusta ei voida tehdä samaan paikkaan. Tavoite on palkkatyö avoimilla työmarkkinoilla. Toisinaan tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan useampia portaita esim. starttipaja --> --> kuntouttava työtoiminta työpaikalla (kunta/yhdistys, ei saa olla yritys) --> työkokeilu --> palkkatukityö--> palkkatyö
Työnantajille tehdyn haastattelun mukaan, tuttuus on peruste osatyökykyisen, pitkäaikaistyöttömän tai muusta syystä haasteellisemman työllistettävän työhön ottamiselle. Työkokeilu antaa työttömälle mahdollisuuden näyttää, mitä hän osaa ja millainen hän on työntekijänä. Näin voidaan hälventää monella työnantajalla olevia ennakkoluuloja ja pelkoja pitkäaikaistyöttömiä/osatyökykyisiä ja heidän palkkaamistaan kohtaan. Työnantajan pelkona voi olla niin henkilön työssä selviytyminen kuin työssä jatkaminenkin sekä työntekijän mahdollisesta ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuvat kustannukset. Tuttuuden ohella työnantajat pitävät tärkeänä työelämän pelisääntöjen noudattamista. Into, iloisuus, osaavuus, aktiivisuus, työteliäisyys, vastuullisuus, ahkeruus, ennakkoluulottomuus työtehtäviä kohtaan, työyhteisöön sopeutuminen jne. ovat työnantajille tehdyn tutkimuksen mukaan ominaisuuksia, joita työnantajat arvostavat ja joilla on merkitystä työnantajan tehdessä päätöstä siitä, palkkaako hän työkokeilijan. Työkokeilun aikana voidaan selvittää myös se, onko työolosuhteita, työtehtäviä tms. mukautettava ja mitä tukea työnantaja voi saada esim. työolosuhteiden järjestelytuki ja palkkatuki.
Alkuun riittää 4h viikossa, mutta mitä "kuntoutuneempi" olet sitä enemmän joudut tekemään ja ilman palkkaa.
Kuntouttavassa työtoiminnassa voidaan joutua etenemään asiakkaan palvelutarve huomioiden portaittaisesti. Ensin päivittäinen ja viikoittainen työaika voi olla lyhyempi. Työaikaa voidaan lisätä, kun kuntoutujan työssäjaksaminen ja kunto sallivat sen. Tuntien lisäyksellä haetaan tietoa kuntoutujan työssäjaksamisesta ja -selviytymisestä. Toisaalta tavoitteena on kuntoutujan työllistymisedellytysten vahvistaminen esim. työelämätaidot. Työaikaa ja myös työtehtävien luonnetta voidaan tarvittaessa mukauttaa kuntoutujan kunnon edetessä. Tavoitteena on aina työllistyminen avoimille työmarkkinoille.
TYP:ssä joutuu sossun holhoukseen, tulevat väkisin jopa kotikäynnille.
Uuden TYP-lain myötä asiakas ei voi enää valita, asioiko hän TYPissä vai muissa TE-palveluissa. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että TE-asiantuntijan työparina TYP-työssä on aina sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä. Se, painottuvatko asiakkaan kanssa tehtävässä työssä sosiaali- vai TE-palvelut riippuu asiakkaan palvelutarpeista. Erityisesti kuntoutumisen vaiheessa olevilla asiakkailla painottuvat sosiaalipalvelut ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut. Tavoitteena on asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioiminen ja vahvistaminen sekä työllistymisen edistäminen.
TYP:n toimenkuva on keksiä terveille ihmisille tekaistuja tai liioiteltuja vammoja ja vikoja, jotta voidaan pistää orjaksi tai sairaseläkkeelle pois työttömyystilastoista.
TYPissä ei keksitä tai anneta asiakkaille diagnooseja. Työttömien ohjaaminen terveystarkastuksiin on osa TYPin kartoitusjakson palveluja. Terveystarkastuksessa selvitetään, onko työttömän työllistymisen esteenä jokin terveydellinen tekijä ja mitä asialle voidaan tehdä. Osa terveydellisistä rajoitteista on kuntoutuksella/muilla toimenpiteillä kokonaan poistettavissa, osa tulee huomioida ammattia ja työtehtäviä valittaessa. Joskus terveydelliset tekijät voivat edellyttää työtehtävien räätälöintiä. Aina ne eivät kuitenkaan vaikuta millään tavalla työhön, kun työtehtävät on oikein valittuja.
Esimerkiksi pitkän sairausloman jälkeen henkilö ei välttämättä ole heti valmis palaamaan kokopäiväiseen palkkatyöhön tai hänen työssä jaksamisestaan ei voida olla varmoja. Tällaisissa tilanteissa voidaan käyttää kuntouttavaa työtoimintaa tai työkokeilua työssä jaksamisen arvioinnin välineenä.
Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn kynnystä on viime vuosina nostettu. Eläke on viimesijainen vaihtoehto ja monissa tilanteissa kuntoutuja voi saada pysyvän eläkepäätöksen sijaan määräaikaisesti kuntoutusrahaa.
TYPissä kyse on siitä, että kunta ja valtio vääntävät kättä siitä, kumpi maksaa.
TYPissä tarjotaan kunnan, TE-toimiston ja kelan palveluja monialaista palvelua tarvitseville asiakkaille. Se, mitkä palvelut ovat kenenkin asiakkaan kohdalla ensisijaisia ja mikä on vastuutaho, määräytyy asiakkaan palvelutarpeesta käsin. Asiakkaan kanssa työskentelee aina sosiaalityöntekijä(sosiaaliohjaaja - TE-asiantuntija työpari ja Kelan työkykyneuvoja on mukana tarpeen vaatiessa.
TYP-toimintaa on nykymitassa jatkettu P-Pohjanmaalla vuoden, millaista vaikuttavuutta on saatu aikaiseksi?
Tähän mennessä yli 3500 monialaista palvelua tarvitsevaa asiakasta on saanut palvelua Pohjois-Pohjanmaan TYPin kautta. Vaikka TYPin asiakkaat ovat pääsääntöisesti pitkäaikaistyöttömiä ja he tarvitsevat myös muita palveluja kuin TE-palveluja, on myös Pohjois-Pohjanmaalla TYPin asiakkaita sijoittunut työhön, palkkatukityöhön tai opintoihin ensimmäisen toimintavuoden aikana.
Onko eroavaisuuksia eri alueilla/kuntatasolla?
Työttömyyden rakenne ja myös palvelurakenne eroavat kunnittain. Osassa kunnista työttömyys on erityisesti miesten, toisissa pikemminkin naisten ongelma. Myös siinä on eroja, onko työttömyysriski suurin nuorilla vai varttuneemmilla. Osaltaan tähän vaikuttaa se, millaisia työmahdollisuuksia kunnassa on tarjolla. Toisaalta tilanteeseen vaikuttaa myös väestörakenne. Vaikka valtaosa TYP-asiakkaista on yli 25-vuotiaita, on Pohjois-Pohjanmaan TYPissä asiakkaina monia muita alueita enemmän nuoria. Siikalatvalla työttömyys ei ole kuitenkaan niinkään nuorten ongelma, vaan työttömistä valtaosa on yli 25-vuotiaita. Työttömyys on Siikalatvalla yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa. Miesten työttömyyttä on kuitenkin viimeisen vuoden aikana pystytty vähentämään enemmän kuin naisten työttömyyttä. Viimeisen vuoden aikana Siikalatvalla on kehitetty mm. naisten mahdollisuuksia kuntouttavaan työtoimintaan.
