Kolumni

Miksi pitää lii­kut­taa?

Oli todella liikuttavaa lukea edellisestä Siikkiksestä, että alueemme koulut saavat jälleen rahallista tukea lasten liikkumisen tukemiseen. Ihan oikeasti on! Kuulumme siis liikuttaviin kouluihin, joita valtakunnallisesti on nyt 87 prosenttia kaikista Suomen kouluista. On kuitenkin huolestuttavaa, että mikseivät lapset liiku luonnollisesti.

Välitunneilla on aina ennenkin ollut paljon liikuttavaa tekemistä ilman mitään ylimääräisiä houkuttimia. Koulumme pihalta löytyivät kiikku kahdelle, pieni karuselli sekä kiipeilyteline. Jalkapallo ja jääkiekko olivat mieluisimpia pelejä, joita pelasimme koko koulun voimin. Myös talvisin mukaan sai ottaa omat luistimet tai sukset. Nauhat osattiin sitoa jo eskarissa. Luokan seinältä löytyi ”liikuntapiirakka”, johon rastitettiin kilpaa hiihdetyt kierrokset. Omissa muistikuvissani liikkuminen tapahtui luontaisesti. Ei aikuisten tarvinnut olla kello kaulassa muistuttamassa ruutuajasta koulun ulkopuolellakaan. Pihapelit ovat myös valmentaneet maailmalle monta huippupelaajaa.

Liikunta on myös erittäin tärkeä osa ihmisen kehitystä. Se edistää oppimista, aktiovoi oppilaita sekä edistää työrauhaa. Etsimme jatkuvasti yhä innostavimpia ideoita liikkumisen tukemiseen. Ensimmäisenä mieleen tulee huikeana menestyksenä maailmalle pari vuotta sitten ponnahtanut Pokemon Go -peli. Pelin avulla ihmiset lähtivät vaeltamaan ulos kodeistaan pyydystämään Pokemonit poke-palloonsa. Nintendon kurssiakin sen liikutti Tokiossa kahden pörssipäivän aikana jopa 36 prosenttia. Liikunta ja raha siis yhdistävät! No tämä liikutus taitaa olla jo laantumassa. Uusia mietitään koko ajan.

Liikkuminen on yksi tärkein asia ihmisen elämässä. Liikkuminen hyödyttää eniten yksilöä itseään, mutta myös yhteisöä ja se on kansantaloudellisestikin merkittävä voimavara. Miksei liikunta sitten kiinnosta enää luonnostaan, vaan siitä on tehtävä jokin numero, tapahtuma tai liitettävä aina jotakin uutta? Osaa ihmisistä perinteinen liikuntamuoto edelleen kiinnostaa, mutta valitettavan suuri joukko ei liiku. On siis hienoa, että liikuttajia löytyy ja sen tukemiseen käytetään aikaa ja rahaakin, koska liikkuminen säästää.

Omat tyttäreni kulkivat Liisan liikuntakerhossa, jossa opeteltiin eri kehon osia liikkuen. Hienoa, että teitä liikuttajia vielä löytyy..Toivotaan, että syksymmällä voisimme saada liikkujia enemmän Liisan liikuntakerhoonkin. Minkä pienenä oppii, sen vanhana taitaa.

Aurinkoisia liikuntapäiviä toivottaen!

Kaisa Louet-Similä

Siikalatvan kunnanvaltuuston pj