Kolumni

Miltä tun­tui­si nähdä ylös­nous­sut Herra?

”Miltä tuntuisi nähdä ylösnoussut Herra?” Tällaisen otsikon bongasin Kenian suurimmasta aikakausilehdessä Nationissa 7.5. Lukiessani artikkelia mietin, miten Suomessa mahdettaisiin suhtautua, jos Hesarissa kirjoitettaisiin samalla tavalla: ”Monet kristityt ovat valittaneet, että Raamattu kertoo meille niin vähän tästä tapahtumasta. Ehkäpä koet samoin. Haluaisimme kaikki tietää tarkalleen, mitä tapahtui. Kauanko Jeesus oli ylösnousseena opetuslastensa kanssa? Mitä Hän puhui heille? Lauloivatko he yhdessä? Halasiko Jeesus opetuslapsiaan? Minkälaisia vaatteita Hän piti päällään? Olivatko Jeesuksen haavat vielä näkyvissä, kuten ensimmäisenä ylösnousemuksen päivänä? Näyttikö Jeesus vanhemmalta vai nuoremmalta kuin ennen ristinnaulitsemista?”

Matongon teologisessa seminaarissa olimme oppilaitteni kanssa keskustelleet Jeesuksen haavoista, jotka olivat Hänellä käsissään ja kyljessään ylösnoustuaankin. Haavat olivat toki parantuneet, mutta arvet olivat nähtävissä. Opetuslapsista Tuomas sai koskettaakin näitä haavoja: ”Ojenna sormesi: tässä ovat käteni. Ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni. Älä ole epäuskoinen, vaan nusko.” Tämän jälkeen kerrotaan, kuinka Tuoma vastasi: ”Minun Herrani ja Jumalani!” (John 20: 27-28).

Vaikeinta oppilailleni oli ajatella, että Jeesuksella on yhä nuo haavojen merkit ruumissaan. Taivaassa Hän ”istuu Isän Jumalan oikealla puolella” ja puolustaa meitä Isän edessä: Olen rakastanut ihmisiä näiden haavojeni hinnalla. Tahdon antaa heille heidän syntinsä anteeksi.

Miten taivaaseen pääsee? Afrikassa vastaus tähän kysymykseen on selvänä, vaikka monet täälläkään eivät siihen usko. Suomessa vastausta on enää vaikeampi löytää. Raamatun vastaus on kuitenkin yhä sama: Taivaaseen pääsee turvaamalla Jeesuksen pyhiin sovintohaavoihin. Syntien anteeksiantamusta ei löydy muualta. (Hebr 9:22) Henki, joka saa meidät unohtamaan tämän, on pahuuden henki.

Miltä tuntuisi nähdä ylösnoussut Herra? Uskon silmin näemme Hänet jo nyt. Kun Hän saapuu kirkkaudessaan ”tuomitsemaan eläviä ja kuolleita”, kaikki tulevat näkemään Hänet. Näemme silloin myös Hänen haavojensa arvet. Ne, jotka tunnistavat niistä Hyvän Paimenensa, pääsevät taivaaseen, toiset joutuvat kadotukseen. (Joh 5. 24-25). Taivaaseen pääsee siis vain Jeesuksen haavojen hinnalla.

Olen ollut tämän sanoman merkeissä Keniassa lähetystyössä. Kesällä palaan Suomeen. Tapaamisiin.

Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähettinä Keniassa

Siikalatvan seurakunnan

kappalainen