Kolumni

Miten ko­ro­na­krii­sin lasku mak­se­taan?

-
Kuva: Kolumnisti

Maailmaa ravistellut koronakriisi on hellittämässä Suomessa ja muualla Euroopassa, mutta kaikkialla pandemian korkeinta huippua ei ole vielä nähty. Jo tässä vaiheessa on selvää, että kriisin hinta nousee suunnattoman suureksi.

Valtiot ovat kevään aikana laatineet talouden tukipaketteja koronan suorien ja välillisten kustannusten kattamiseen. Niitä on koottu pikavauhtia, pääosin velkarahalla. Suomessa valtion velka kasvaa tänä vuonna lähes 19 miljardilla eurolla. EU:ssa keskustellaan jopa 750 miljardin euron tukipaketista.

Tukipaketit ovat kriisin tässä vaiheessa perusteltuja, sillä ilman niitä kriisin inhimillinen hinta kasvaisi liian suureksi. Valtiot ottavat taloudellisen iskun vastaan, jotta ihmiset ja yritykset selviäisivät pienemmillä vaurioilla. Nyt pitäisi kuitenkin aloittaa keskustelu siitä, miten kriisin lasku lopulta maksetaan.

Tähän mennessä on puhuttu menojen leikkaamisesta ja verojen korottamisesta, kunhan kriisin akuutista vaiheesta päästään yli. Valtion menojen leikkaaminen on aina tuskallisen vaikea, jopa mahdoton tehtävä. Jokaiselle menoerälle löytyy äänekkäitä puolustajia. Samoin verojen korottamista vastustetaan moninaisista syistä.

Lopulta lasku on maksettava, tai koko nykyisen talousjärjestelmämme uskottavuus romahtaa. Ratkaisun ongelmaan tarjoaa ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty vuonna 2013 ilmestyneessä teoksessaan Pääoma 2000-luvulla.

Tutkimuksessaan Piketty osoittaa, miten varallisuus on keskittynyt maailmassa yhä harvempien käsiin 1980-luvulta lähtien. Jos sama kehitys jatkuu, on iso osa kaikesta varallisuudesta hyvin pienen ihmisjoukon hallussa vuosisadan loppuun mennessä.

Pikettyn mukaan ainoa keino torjua varallisuuden keskittymistä on ottaa käyttöön progressiivinen pääomavero koko maailmassa tai riittävän isolla alueella, kuten EU:ssa. Progressiivisella tuloverolla on ollut suuri rooli hyvinvointivaltioiden kehityksessä, mutta nykyisin rikkaimpien verotus on muuttunut käytännössä regressiiviseksi, koska pääomatuloja verotetaan niin kevyesti.

Varsinkin Etelä-Euroopassa valtiot ovat köyhiä ja velkaantuneita mutta monet kotitaloudet upporikkaita. Koronakriisin myötä on perusteltua ottaa käyttöön progressiivinen pääomavero, jolla rikkaimmatkin pakotetaan mukaan taloustalkoisiin. Veroa ei voida ottaa käyttöön vain yhdessä maassa, sillä varallisuus pakenisi aina halvemman verotuksen maahan. Vero toimisi ainoastaan koko EU:n alueelle ulotettuna.

Matti LeiviskäKunnanvaltuuston puheenjohtaja, Pyhännän kunta