Paljon on Revonlahdella aikain saatossa tapahtunut ja siitä paljon on kirjattu muistiin. Mutta tiedot ovat hajallaan siellä sun täällä, kuten tavallista. Nyt kylän historia aiotaan koota samojen kansien sisälle.
Revonlahden kyläkirjan äiti on Anni Häikiö, jonka päähän ajatus pälkähti jo kymmenisen vuotta sitten.
– Idea varmaan tuli joutilaisuudesta, kun jäin eläkkeelle. Mutta sitten syntyi kolme lastenlasta ja tuli muita kiireitä, hän naurahtaa.
Tämän vuoden alussa Häikiö ehdotti Revonlahden kotikyläyhdistykselle kyläkirjan kokoamista. Yhdistyksessä innostuttiin asiasta ja projekti on lähtenyt hyvin liikkeelle.
Alkuvuoden aikana kylällä on järjestetty kirjailtoja, joissa on suunniteltu sisältöä ja mietitty, miten tietoa kerätään. Illoissa on ollut väkeä mukavasti ja into on ollut kova – kaikki eivät ole malttaneet takkiaan riisua, koska kerrottavaa on ollut niin paljon.
– Jos olisi kymmenen henkeä illassa, saisi kirjaan paljon tietoa ja tarinaa, Häikiö vielä innostaa kyläläisiä.
Kylällä on mistä kirjoittaa. Ensimmäisen kerran se mainitaan veroluetteloissa 1548. Pitäjä on ollut sotatanner, itsenäinen kunta ja lopulta osa uutta Siikajokea. Kylällä on toiminut peräti kaksi urheiluseuraa, Reipas ja Heitto, aktiivinen työväenyhdistys, rauhanyhdistys ja useita muita yhdistyksiä. Maatalous on ollut vahvaa ja voita on viety Englantiin asti.
Mutta kyläkirjasta aiotaan tehdä enemmän kuin kurkistus menneisyyteen. Siitä tulee silta menneen ja nykyhetken välille.
– Ajatuksena on kirjata historiaa vaiheittain tähän päivään asti, Häikiö kertoo.
Esimerkiksi koulunkäynti aloitetaan kirkon lukuopetuksesta, josta tullaan kiertokoulun ja kansakoulun kautta nykyiselle Revonlahden alakoululle. Samanlaiselle aikajanalle nostetaan elinkeinot; kantatilojen historian annetaan johtaa tämän päivän elämään.
Aika on muutosta, ja se näkyy kylän nimessä. Vuoden 1582 papereissa nimi kirjoitetaan Reuonlachti ja vuoden 1653 papereissa se onkin Refvolaxby.
Erityisesti kirjan kokoajat haluavat sivuille ihmisten tarinoita ja muisteluksia. Ne kerätään haastattelemalla, mikä tulee teettämään paljon työtä.
– On varmaan helpointa tehdä kirja yksin kirjoittamalla, mutta me halutaan tehdä eri tavalla. Me halutaan haastatella ihmisiä, Häikiö sanoo.
Vaikka kirja on aivan alkutaipaleella, on siitä jo tullut kylän yhteinen tavoite. Monet odottavat, että pääsevät kertomaan omia, vanhempien ja isovanhempien muistoja.
– Kirjalla on valtava merkitys kylälle, sitä odotetaan kopolla kourin. Ostajia varmasti on, tietää Ahti Häikiö.