Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen yleisötilaisuudessa pureuduttiin viime viikolla siihen, miten muutos tulee vaikuttamaan tavallisen kansalaisen arkeen. Perjantaina järjestetty tilaisuus houkutteli Oulun pääkirjastolle varsinkin kunnallispolitiikassa mukana olevaa väkeä.
Edessä häämöttävä maakuntauudistus on merkittävä mullistus valtakunnan tasolla: se tulee koskemaan kaikkia maakuntia ja useita julkisia toimijoita sekä lisäksi satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluita. Muutoksen myötä nykymuotoiset aluehallintovirastot, Ely-keskukset ja TE-toimistot lakkaavat olemasta ja suuri osa niiden tehtävistä siirtyy maakuntien vastuulle.
Myös osa maakuntien liittojen, kuntayhtymien ja kuntien tehtävistä siirtyy maakunnille. Pohjois-Pohjanmaan kohdalla muutos koskee 30 eri organisaatiota ja noin 20 000 työntekijää, joista suurin osa on sosiaali- ja terveyspuolelta.
Maakuntajohtaja Jussi Rämetin mukaan uudistuksen tavoitteena on muuttaa toimintatapoja siten, että hallinto muuttuu sujuvammaksi ja palvelut tuotettaisiin toimivammin ja kustannustehokkaammin.
– Sirpaleiset palvelut kootaan laajemmille hartioille, Rämet tiivisti.
Maakuntauudistusta on valmisteltu viime vuoden kesäkuusta lähtien, ja nyt valmistellaan tulevaa siirtymää vielä perustamattomaan organisaatioon. Yleisötilaisuuden anti jäi tässä vaiheessa suurelta osin hallinnollisen muutoksen esittelyksi.
Esivalmistelu päättyy tulevana kesänä, ja sen jälkeen alkaa maakuntien väliaikaishallintojen aika, joka loppuu vuoden 2018 tammikuussa järjestettäviin maakuntavaaleihin. Rämet muistutti, ettei yksikään maakuntauudistusta koskeva laki ole vielä voimassa. Hallitus pyrkii antamaan esitykset maakuntien ja kuntien lainvalvonnan ja sen ohjauksen sisältöä koskevaksi lainsäädännöksi tämän vuoden aikana.
Lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2019 alusta, jolloin on myös tarkoitus siirtyä 18 itsehallinnollista maakuntaa kattavaan malliin. Ylimpänä elimenä tulee näillä näkymin toimimaan 79-paikkainen maakuntavaltuusto, joka valitaan suoralla maakuntavaalilla. Tässä vaiheessa Rämet nosti esille kansalaisten vaikutusvallan.
– Kansalaisilla on vaalien ansiosta suoremmat ja paremmat vaikutusmahdollisuudet.
Myös aloiteoikeus ja keskustelu- ja kuulemistilaisuudet antavat kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa.
Projektijohtaja Kimmo Hinno pyrki pukemaan maakuntamuutoksen mahdollisimman ymmärrettävään muotoon. Hän esitteli yleisölle maatilaa pitävän Makusen perheen, jonka kohdalla muutos näkyi heitä koskevien tuki-, lupa- ja lomitusasioiden sekä työttömyys- ja starttiraha-asioiden siirtymisenä yhden luukun taakse. Palvelut pysyvät siis entisellään, mutta ne siirtyvät viranomaiselta toiselle.
Hinno painotti, että kyseessä on ennen kaikkea hallinnollinen uudistus, joka ei välttämättä näy yksittäisen ihmisen arjessa kovin isona erona entiseen.
– Mörkönä pidetty maakuntamuutos ei tuo kansalaisen näkökulmasta suurta muutosta, Hinno kiteytti.
Maakuntien vastuulle siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon ohella pitkä lista tehtäviä, kuten pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maaseudun kehittäminen ja elinkeinoelämän kehittäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotouttamisen edistäminen, maakuntakaavoitus, kala- ja vesitalous, liikennejärjestelmäsuunnittelu ja alueellinen tienpito.
Muutos ei kuitenkaan hävitä kuntia tai niiden tehtäviä. Kunnan vastuulle jää muun muassa sivistystoimi ja koulutus.
Lisäksi kunnat hoitavat edelleen omia rakennuslupa-asioitaan ja muita maankäyttöön ja tekniseen toimeen liittyviä tehtäviä. Rämet painotti, että tulevaisuuden maakuntaa kehitetään vahvassa yhteistyössä kuntien kanssa.