Ihmisen paras ystävä, koira, saa valvontaeläinlääkärit tarkastuskäynneille tasaisesti vuoden ympäri.
– Koira-aiheiset käynnit ovat kaikkein yleisimpiä. Niitä tehdään arviolta 20-50 käyntiä vuodessa, kertoo Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valvontaeläinlääkäri Laura Helve.
Naapurin tai ohikulkijan silmään helposti pistää, jos pihakoiralla ei ole kaikki hyvin. Yleisin syy käydä katsomassa koirien vointia on Helven mukaan tilan puute; koira on liian pienessä häkissä tai kytketty liian lyhyeen naruun.
Muita syitä tehdä ilmoitus ovat epäsiisti olopaikka, riittämätön lenkkeilytys ja talvella huoli siitä, pysyykö koira lämpimänä narunsa nokassa.
– Sisäkoiristakin tulee ilmoituksia. Syynä on, ettei koiraa näe lenkillä tai että omistaja ei pysty viemään koiraansa ulos, Helve toteaa.
Valtioneuvoston asetuksen (674/2010) mukaan ulkona saa koko ajan pitää koiria, jotka soveltuvat siihen. Mitkä rodut sitten soveltuvat, on tulkinnanvarainen juttu. Ulkona viihtyvät arktiset rodut, joilla on kaksinkertainen, eristävä turkki. Toisaalta myös ohutturkkisia ajokoiria pidetään häkissä läpi talven.
– Ajokoiralla on oltava kunnon lämmitetty koppi tai pääsy sisätilaan, Helve tähdentää.
Valvontaeläinlääkärit Helven mukaan usein pohtivat, onko oikein pitää ajokoiraa häkissä ja neliömetrin kokoisessa lämmitetyssä kopissa. Tila täyttää lain vaatimukset, mutta jos se on koiran ainoa lämmin tila, onko sillä hyvä olla?
Eristetty koppi riittää roduille, joilla on pohjavillaa. Mutta pärjääminen on tapauskohtaista; esimerkiksi saksanpaimenkoiralle tai kultaiselle noutajalle ei eristetty koppi riitä, jos koira asuu koppia yksi. Kaveri pitäisi olla vieressä lämmittämässä. Labradorinnoutajalla ei ole alusvillaa, joten se ei pelkästään eristetyssä kopissa tarkene.
– Mutta myös koiran ikä ja terveys vaikuttavat. Terve ja hyväkuntoinen koira tarkenee paremmin kuin vanha tai pentu, Helve sanoo.
Valtioneuvoston asetuksen mukaan kytketyn koiran narun on oltava niin pitkä, että koiralla on vähintään 40 neliömetriä liikkumatilaa. Alle yksivuotiasta ei saa naruun kytkeä kuin tilapäisesti.
– Tarkastuskäynneillä arvioidaan, minne koira narussa pääsee. Se ei saa päästä kiertymään esimerkiksi puun ympärille, Helve painottaa.
Häkkikoiran vähimmäistilaan vaikuttavat koiran koko ja montako koiraa häkissä on. Esimerkiksi 20-30-kiloisen koiran häkin on oltava vähintään 10 neliömetrin kokoinen – eli kolme metriä kanttiinsa. Se on Helven mielestä liian vähän.
– Jos elintila on siinä, ei ole paljon tarjota tilaa. Silloin on kopin ehdottomasti oltava ulkopuolella, hän muistuttaa.
Asetuksen mukaan suuressa tarhassa tai tarpeeksi pitkässä juoksunarussa olevaa koiraa ei tarvitse erikseen lenkittää. Mutta asetuksessa myös mainitaan, että koiraa on ulkoilutettava tarpeeksi usein.
– Erityistä huomiota on kiinnitettävä koiran liikunnantarpeen tyydyttämiseen. Hyvä koiranomistaja liikuttaa koiraansa, jos haluaa hoitaa sen hyvin. Koira nauttii liikkumisesta, Helve tähdentää.
Juoksulenkkien lisäksi älykäs laumaeläin tarvitsee myös seuraa, virikkeitä ja aivojumppaa voidakseen hyvin.