Muis­to­laat­ta ker­to­maan sodan kie­mu­rois­ta

Sota heitti Ruukkiin puolalaisia upseereita. Heidän oleskelustaan tulee pysyvä muisto kirjaston seinään. Siikajoki/Ruukki Viime tiistaina 7. heinäkuuta diplomaattirekistereillä varustettu musta auto kaarsi Siikajoen kunnanviraston pihalle.

Pääkirjaston seinä on hyvä paikka muistolaatalle, totesivat konsuli Piotr Chmiel, takana seisova veteraanien edustaja Kalevi Roppola, Lotta Svärd -perinnekillan edustaja Pirkko Rapakko, kunnanjohtaja Kaisu Tuomi, kulttuuriasiainhoitaja Katarzyna Drozd, kunnanhallituksen puheenjohtaja Esko Kantola ja Oulun Suojeluskunta- ja Lotta Svärd - piirin perinnekillan edustaja Eino Kukkonen. Kuva: Kirsi Junttila
Pääkirjaston seinä on hyvä paikka muistolaatalle, totesivat konsuli Piotr Chmiel, takana seisova veteraanien edustaja Kalevi Roppola, Lotta Svärd -perinnekillan edustaja Pirkko Rapakko, kunnanjohtaja Kaisu Tuomi, kulttuuriasiainhoitaja Katarzyna Drozd, kunnanhallituksen puheenjohtaja Esko Kantola ja Oulun Suojeluskunta- ja Lotta Svärd - piirin perinnekillan edustaja Eino Kukkonen. Kuva: Kirsi Junttila
Kuva: Kirsi Junttila

Autosta nousi Puolan suurlähetystön konsuli Piotr Chmiel ja kulttuuriasiainhoitaja Katarzyna Drozd. He tulivat katsomaan, minne voisi asettaa puolalaisen veteraanijärjestön ja Puolan valtion lahjoittaman muistolaatan.

Muistolaatan tarkoituksena on pitää ruukkilaisten tiedossa ja muistissa puolalaisten upseerien oleskelu kylällä.

Lisäksi puolalaiset veteraanit haluavat laatan kautta vielä kiittää ruukkilaisia siitä huolenpidosta, jota upseerit saivat paikkakunnalla toisen maailmansodan aikana.

– Se aika halutaan tehdä näkyväksi, Chmiel perusteli.

Laattahanke on ollut Ruukissa vireillä keväästä saakka, kun Pirkko Rapakko sai Lotta Svärd -piirin perinnekillasta pyynnön selvittää, missä puolalaiset olivat majoitettuina ja millaista muistitietoa heistä on jäänyt.

Lisäksi Puolan suurlähetystöstä on oltu yhteydessä kunnanjohtaja Kaisu Tuomeen. Viesti oli, että puolalaiset haluavat lahjoittaa Ruukkiin muistolaatan.

Laatan paikkaakin Tuomi ja Rapakko ovat valmiiksi miettineet.

He ehdottivat vieraille, että se kiinnitettäisiin Ruukin pääkirjaston seinään, missä se olisi kaikkien kirjastossa kävijöiden nähtävänä. Kirjasto on myös sillä alueella, missä upseerit asuivat ja oleilivat.

Ajatus vaikutti Chmielin ja Drozdin mielestä hyvältä. Käynnin päätteeksi kunnan edustajat ja vieraat sopivat, että muistolaatta Ruukkiin tulee, se kiinnitetään kirjaston seinään ja paljastustilaisuus vietetään syyskuussa.

Paljastustilaisuuteen tulee edustajia paitsi Puolan suurlähetystöstä myös puolalaisesta toisen maailmansodan tapahtumien muistoja vaalivasta virastosta.

Myös suomalaisten sotaveteraani- ja lottajärjestön perinneyhdistysten edustajia saapunee paikalle.

Sodan aikana, vuosina 1939-1941, oli Ruukkiin internoitu 47 puolalaista upseeria.

Heidät oli majoitettu eri puolille Ruukin taajamaa, lotat huolehtivat heistä ja Lontoossa oleva Puolan pakolaishallitus maksoi kulut. Kun jatkosodan syttyessä suomalaisten ja saksalaisten yhteistyö tiivistyi ja puolalaisten olo Ruukissa kävi vaaralliseksi. He saivat kehotuksen lähteä Ruotsiin, ja eräänä yönä kaikki olivatkin häipyneet.

Kaikki pääsivät turvallisesti Tukholmaan.

Puolalaisille jäi Ruukin-ajasta lämpimiä muistoja. Eräs upseereista, Andrzej Boguslawski, kirjoitti Ruukin-ajoista kirjan ja kävi Ruukissa kesällä 1995.

Ilmoita asiavirheestä