Elinkeinoministeri Mika Lintilä pistäytyi eilisellä Haapaveden-vierailullaan myös Rantsilassa Kylmänen Food Oy:llä. Ministerin seurueessa kulki pulkkiset juuret omaava Antti Rantakangas sekä hänen avustajansa Janne Mäkinen.
Lintilä istahti saman pöydän ääreen Antti ja Sirkku Kylmäsen sekä yrityksen johtoon siirtyneen Jaakko Kylmäsen kanssa. Antti Kylmänen kertoi kutsuneensa Toholammilta kotoisin olevan ministerin vierailulle pian viimevuotisen ministerivalinnan jälkeen.
Tapaamisen aikana käsiteltiin Kylmäsen tuotantoa koskevia asioita. Erityisesti Kylmänen halusi painottaa porotilannetta, sillä poroja menee nykyisin enemmän petojen suihin kuin Kylmäsen vuosituotantoon. Tämän vuoksi poronleikkuu on jouduttu lopettamaan Rantsilasta ja Pudasjärveltä.
Tapaamiseen saapuivat myös Siikalatvan kunnanjohtaja Pauli Piilma sekä Haapaveden-Siikalatvan seutukuntajohtaja Hannu Saarinen, jotka välittivät ministerille Siikalatvan ja seutukunnan kuulumisia.
Rantsilan jälkeen Lintilä seurueineen suuntasi Haapavedelle, jossa ohjelmistossa oli uusiutuvaan energiaan liittyviä yritysvierailuja.
Tilaisuuden aikana asioita tutkailtiin yksittäisen yrityksen, kunnan sekä seutukunnan perspektiivistä. Seutukuntajohtaja Hannu Saarisen mukaan seutukuntatyö painottuu nykyisin entistä enemmän seutujen väliseen yhteistyöhön. Tiivistyneen yhteistyön myötä myös yhteistoiminta-alue on laajentunut.
Yli 20 vuotta tehtävässään toiminut Saarinen kertoi valtakunnan elinkeinoelämässä tapahtuneen käänteen heijastuvan positiivisesti myös seutukuntatasolle. Hän ei ollut omien sanojensa mukaan nähnyt koko työuransa aikana vastaavanlaista käännöstä parempaan. Ilmapiirin muutos ei koske vain tiettyjä toimialoja vaan myönteisiä signaaleja saadaan joka suunnasta.
– Alueen yritykset investoivat jatkuvasti ja laajennusinvestointeja on useilla yrityksillä. Tunnelmat ovat luottavaiset ja valoisat, hän totesi.
Seutukunnassa toimivilta yrityksiltä on kuitenkin kantautunut huoli siitä, ettei työvoimaa löydy tarpeeksi. Lintilä kertoi työmarkkinoita vaivaavan kohtaanto-ongelman olevan valtakunnallinen: työvoima ja avoimet työpaikat eivät löydä toisiaan. Lintilä kuvaili ongelmaa pullonkaulaksi, jonka vuoksi kasvu ja kehitys alkavat takerrella.
Siikalatvan terveiset tuonut Pauli Piilma paljasti kunnan ongelmakohdaksi hajanaisen ja raskaan rakenteen. Laskevat vetotulot ja valtionosuudet synkentävät loppuvuoden talousnäkymiä, ja nollatulokseen yltäminen tekee Piilman mukaan tiukkaa. Vaikka kuluja joudutaan karsimaan ja kuntarakennetta muokkaamaan, pyrkii kunta samalla kasvattamaan alueen vetovoimaa, kehittämään elinkeinoja ja tukemaan yrittäjyyttä.
Sekä Piilma että Saarinen korostivat Lintelälle yritysneuvonnan tärkeyttä. Saarisen mukaan seutukuntaan on onnistuttu rakentamaan hyvä yhteistyöverkosto, jolla tuetaan yritysten kehittämistä. Hän toivoi, että maakuntauudistus toteutettaisiin siten, että se mahdollistaisi tämän tyyppisen toiminnan jatkumisen.
– On huolehdittava siitä, että yritysneuvonta saa jatkua maakunnissa kuntien toimesta maksuttomana palveluna, painotti Piilma.
Lintilä kuivaili yleistä taloustilannetta myönteiseksi. Ilmapiirin taustalla on monta tekijää: maailmantalouden suunta, oikeat toimenpiteet mutta myös oikeanlainen henki.
Hän uskoi, että yksi yritysten lisääntyneitä investointeja selittävä tekijä on usko kysyntään. Positiivinen luotto tulevaan kannustaa kasvamaan.
– On palannut usko ja luottamus siihen, että talous lähtee kasvamaan, hän mietti.
Lintilä muistutti lopuksi, että kunnalla on tärkeä, elinvoimaisuutta ylläpitävä rooli myös tulevaisuudessa. Perusinfran sekä palveluiden on oltava kunnossa, jotta seudulle saadaan uusia asukkaita. Alueella on jo nyt hyvä yrityskanta ja alueelliseksi eduksi voi katsoa myös hyvän työmoraalin.
– Etu voi tulla sitoutuvasta työvoimasta. Täällä ei työttömänä oleminen ole muodissa. Se on iso valtti yrityksille, korosti Lintilä.
