Mys­ti­nen me­ri­han­hi ja len­to­ky­vy­tön joutsen Ruu­kin­kos­kes­sa - mitä on te­keil­lä?

Muuttovastainen merihanhi näyttää viihtyvän pohjoisessa ainakin toistaiseksi. Kuva: Ari-Pekka Auvinen.
Muuttovastainen merihanhi näyttää viihtyvän pohjoisessa ainakin toistaiseksi. Kuva: Ari-Pekka Auvinen.
Kuva: Ari-Pekka Auvinen

Useampi ruukkilainen on joutunut hieraisemaan silmiään kulkiessaan kylillä joulun aikaan. Aivan Ruukin keskustan tuntumassa, Ruukinkoskella, on nimittäin läpsytellyt tavallista oudompi lintutapaus.

– Kyseessä on täysin lentokykyinen merihanhi, joka ei syystä tai toisesta ole lähtenyt muiden hanhien matkassa etelään, kertoo merihanhen taustoista Ari-Pekka Auvinen, joka tunnetaan alueellamme loukkaantuneiden eläinten hoitoringistä, kotipihalleen perustamastaan lintuhoitola Pihalinnusta sekä toiminnastaan Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen suojelutoimikunnan puheenjohtajana.

Aluksi Auvinen arveli linnun olevan yksi orvoksi jääneistä merihanhen poikasista, joita hän kasvatti viime kesäkuussa lintuhoitolassaan.

– Sain viime kesäkuun alussa hoitoon seitsemän poikasta Oulusta ja Haukiputaalta. Kasvatin niitä kuukauden ja niistä tuli aikalailla lentokykyisiä. Halusin palauttaa ne ympäristöön, jossa ei metsästetä. Kasvaneet poikaset päätyivät Paltamoon Oulujärvelle ja Karjonevan kosteikolle Siikajoen Saarikoskelle.

Auvinen kertoo, että poikasten on nähty lentävän luonnossa. Auvisen rengastamia merihanhia on aiemmin bongattu Puolassa ja Tanskassa. Auvisen kasvatit siis oppivat todistetusti muuttamaan etelään kuten oikeiden merihanhien on tapana tehdä.

– Mutta tämä on erilainen yksilö. Se päätti jäädä tänne.

Mutta merihanhen identiteetti ei ollutkaan aivan niin yksinkertainen seikka. Paljastui nimittäin, että merihanhen jalassa oleva rengas olikin musta nippusiteen pätkä. Suomessa rengastustyö perustuu vapaaehtoisiin, joille on myönnetty rengastuslupa. Luonnontieteellinen keskusmuseo toimittaa rengastajille oikeat renkaat, jotka on yleensä tehty alumiinista. Juuri sellaisia Auvinen käyttää omissa rengastuksissaan.

– Sitten sain tiedon, että kukka- ja eläinpuisto Escurialista olisi karannut joulun alla merihanhi, Auvinen päättelee.

Escurialin yrittäjä Väinö Latvakoski vahvistaa Auvisen epäilyn.

– Kyseessä on meidän karkulainen, joka lähti omille teilleen ennen joulua kun olimme siirtämässä lintuja sisätiloihin, Latvakoski kertoo.

Escurialissa huoli on kova ja karkulainen halutaan takaisin kotiin.

– Pelastajalle on luvassa palkinto. Itse emme pysty pelastusoperaatioon keskelle koskea. Olisimme pian vedessä itsekin. Tarvitsemme kipeästi apuvoimia linnun tuomiseksi kotiin, Latvakoski jatkaa.

Merihanhi pärjää Ruukinkoskessa pakkasen puolesta hyvin. Auvisen mukaan ravinto voi nousta elintärkeäksi kysymykseksi muuttovastaiselle hanhelle.

– Linnulle on viety kauraa ja ohraa kunnanviraston rantaan ja sen vastakkaiselle puolelle, mutta ainakaan vielä jouluaattona lintu ei ollut huomannut ruokintoja. Hanhi tykkää olla joen keskellä olevilla jäälautoilla ja kaivaa niiden vierestä joen pohjasta kasvillisuutta ruoaksi. Sinne keskelle kun saisi vietyä jotenkin hanhelle jyviä tai kananrehua, Auvinen heittää toiveen ilmaan.

Ujo vastarannankiiski on kuitenkin saanut jo omankaltaistaan lintuseuraa. Auvinen sai joulun välipäivinä soiton lentokyvyttömästä laulujoutsenesta Ruukin Vuolunojalla.

– Ukonahon Henrin ja paikallisin voimin saimme ongittua linnun pois ojasta. Lentokyvyttömänä sille piti keksiä sopiva sijoituspaikka. Niinpä laulujoutsen päätyi Ruukinkoskelle merihanhen kaveriksi.

– He näyttävät tulevan ihan hyvin toimeen, sillä linnut uiskentelevat toistensa läheisyydessä. Räpyläjälkien perusteella joutsen on löytänyt rannan ruokintapaikat, joten toivottavasti merihanhi tajuaa myös niiden olemassaolon, Auvinen toivoo.

Laulujoutsen on jäänyt Ruukkiin lentokyvyttömyyden takia, joka johtuu epäonnistuneesta sulkasadosta.

– Joutsenella on kerran vuodessa kesällä sulkasato. Jos se ei onnistu, esimerkiksi sairauden tai puutostilan takia, sulista tulee heikot eikä siivillä lennetä. Ensi kesänä sulkasato voi olla parempi ja joutsen pääsee harjoittelemaan taas lentämistä.

Merihanhi jää sen sijaan orvoksi yleensä aivan poikasena.

– Kun emo lähtee kuljettamaan pesuettaan pesästä kohti merta, vastassa on paljon haasteita kuten ihmisasutusta. Merihanhi on arka lintu, joten vaaran uhatessa emo pakenee ja poikue voi hajota. Tuolloin merihanhen untuvikko sorsalintujen tapaan lähtee seuraamaan vaikka vastaantulevaa villakoiraa. Ja näin on tapahtunutkin, Auvinen kertoo.

Erikoista lintuparia voi käydä bongailemassa vaikkapa Ruukin Yrityspuistoon johtavalla sillalla.

– Linnuista voisi tulla vaikkapa koko kylän maskotteja.

Auvisen mukaan lintuja ei tule säikytellä vaikka hän kehottaakin ihmisiä kernaasti yksilöiden tarkkailuun.

– Merihanhi on myös melko helppo saalis vaikka huuhkajalle tai ketulle. Toivotaan, että hanhi pärjää Ruukinkoskella. Voi toki olla, että se päättää häipyä sieltä pois. Erikoinen tapaus tämä lintu kyllä on.

Mainos
Siikajokilaakson pelit

Pelaa Siikajokilaakson digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä