Asutuksen lähellä viihtyvä naakka on sosiaalinen varislintu, joka pesii suurissa, jopa satojen yksilöiden parvissa. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu naakka on saanut lisääntyä melko rauhassa ja pesiviä pareja arvioitiin vuoden 2010 alussa olevan peräti 110 000, selviää maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta.
Nyt maa- ja metsätalousministeriö on luonnostellut hallitukselle esityksen, jonka mukaan naakan rauhoitus halutaan lopettaa ja lintu siirrettäisiin muiden rauhoittamattomien lintujen tavoin metsästyslain alaiseksi lajiksi.
Naakkojen aiheuttamat vahingot ja niistä tehdyt korvaushakemukset ovat lisääntyneet kannan runsastuttua 2000-luvulla. Maa- ja metsätalousministeriön luonnoksesta käy ilmi, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat korvanneet naakkojen aiheuttamia vahinkoja vuosina 2012-2016 yli 400 000 eurolla.
Valtaosa korvauksista koskee maatalousvahinkoja, sillä suurina parvina liikkuvat naakat rikkovat säilörehupaaleja ja sotkevat peltoja. Lisäksi naakkaparvien ulosteet aiheuttavat hygienia- ja tautiriskejä.
Esitetyn lakimuutoksen myötä erityisesti maaseudulla ja haja-asutusalueilla naakkojen aiheuttamia vahinkoja ja haittoja olisi mahdollista ennaltaehkäistä ja rajoittaa, kun naakkoja saisi jatkossa metsästää metsästyslain puitteissa. Samalla naakkavahinkojen korvaaminen lopetettaisiin. Nykyään rauhoitetun naakkayhdyskunnan harventaminen on sallittua vain ely-keskuksen myöntämällä poikkeusluvalla.
Siikalatvalainen Helinä Kivioja kertoo, että naakoista on pihapiirissä lähinnä meluhaittaa.
Sari Mikkolan ja Sanna Fingerroosin kokemukset maatiloilla paaleja ja viljamakkaroita repivistä ja paikat sotkevista naakoista on päinvastainen. Jopa Mikkolan kissa on joutunut röyhkeän naakkaparven kiusanteon kohteeksi.
– Vähän ei haittaa, mutta liika on liikaa, Mikkola toteaa.
Siikalatvalla kamelin selkä ei ole vielä katkennut naakkojen tuhojen myötä, eikä poikkeuslupia tai korvauksia ole haettu. Toisin on Siikajoella.
Minna Kukkonen kertoo, että heidän tilalleen naakkojen hävittämiseksi haettu poikkeuslupa myönnettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta viime vuonna. Riesana oleva naakkaparvi on niin suuri, että alunperin Kukkosten kanssa poikkeusluvan hakemista harkitsi kaksi muutakin tilaa.
– Vapaamuotoinen hakemus riitti ja laitoin liitteeksi pari kuvaa parvesta, Kukkonen kertoo.
150 euroa maksanut lupa on voimassa kaikkiaan viisi vuotta.