Kroppa ja pää vallan kihisee ja erityisesti kuhisee niin, ettei nahoissa tahdo pysyä. Käsillä on viimeiset hetket ennen Keskipisteen Kuhinoita, Pohjois-Pohjanmaan nuorisoseurojen maakuntajuhlia. Aika monelle vieläkin tuntematon tapahtuma, mutta itselle sitäkin tutumpi.
Kuinkahan monetta kertaa sitä nytkin on aamuyön tunteina ajatellut, että miksi minä aina vedän itseni ja kanssaihmiset tällaiseen liriin. Muuta syytä en sille löydä kuin ties monennenko polven verenperintö, joka tahtoo toimia kansalaisaktivismin ja maaseudun elävänä pysymisen puolesta. Pahoitteluni siis kanssakulkijoille, joiden kevät on ollut vuokseni yhtä hullunmyllyä, kohta se on ohi!
Tulevana viikonloppuna on onneksi jo ensimmäisen palkinnon aika. Väsynyt mieli ja keho odottaakin kuumeisesti Naurunavetan nasevan sanailun vapauttavaa energialatausta. Ja historian rakastajana en voi olla odottamatta Tuntematon emäntä -dokkarin näkemistä.
Rintamalta on kertomuksia ja elokuvia kymmenittäin, mutta kotirintaman merkitys ja osuus on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle. Naisten ja nostoväen varassa maa ja sen antimet pysyivät elävänä sillä aikaa, kun isännät ja perheenpäät taistelivat itsenäisyydestä velivenäläistä vastaan. Sentimentaalikkona varustaudun nenäliinoilla.
Kaikessa ponnistelussa minua on erityisesti ilahduttanut se, että Keskipisteen Kuhinoita on rakennettu kylärajat ylittävällä yhteistyöllä. Paikallisista mukana on kolme nuorisoseuraa, kunta, seurakunta sekä kuorot. Yhteistyö saa laajempaa aspektia maakunnan tulevaisuutta pohtivassa seminaarissa, jonne toivotaan saapuvan muitakin kuin poliitikkoja. Ja millaista universaalista näkökulmaa saammekaan avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojalta! Hänen tietää ainakin olevan kaukana nurkkakuntiin tuijottelusta. Sitä odotellessa antaa kihistä vaan.