Näin sitä men­nään, pak­ka­ses­ta viis!

Eero Karvonen muistuttaa, että hiihto on aina aloitettava lapsen ehdoilla. Kun into löytyy, karttuvat taidotkin. Karvosen opissa Eemi-Eei Mäki-Uuro. Kuva: Mirko Kovalainen
Eero Karvonen muistuttaa, että hiihto on aina aloitettava lapsen ehdoilla. Kun into löytyy, karttuvat taidotkin. Karvosen opissa Eemi-Eei Mäki-Uuro. Kuva: Mirko Kovalainen
Eero Karvonen muistuttaa, että hiihto on aina aloitettava lapsen ehdoilla. Kun into löytyy, karttuvat taidotkin. Karvosen opissa Eemi-Eei Mäki-Uuro. Kuva: Mirko Kovalainen
Kuva: Mirko Kovalainen

Ruukin Kisan järjestämä hiihtokoulu pyörähti käyntiin muutaman vuoden tauon jälkeen.

Hietamaan kodalla pakkanen paukkui tiistai-iltana kipakkana, mutta Ruukin Kisan hiihtokoulun vetäjänä toimiva Eero Karvonen kohensi kodassa palavaa tulta luottavaisena. Kyllä väkeä tulee – oli keli mikä hyvänsä.

– Ainahan se osallistujamäärä riippuu ilmoista. Mutta hiihtokoulu kyllä pidetään, vaikka tulisi vain yksi osallistuja. Toivomuksena olisi, että tulisi 30 lasta. Se on määrä, jonka kanssa vielä selviäisi. Toki vanhemmatkin joutuvat vähän auttamaan.

Lopulta miehen odotus palkittiin ja kourallinen lapsia vanhempineen sivakoi paikalle.

Ensimmäisenä kodalle ennätti helmikuussa kuusi vuotta täyttävä Eemil-Eepi Mäki-Uuro. Sukset liukuivat hangella vuorotellen ja sujuvasti. Tasaisesta etenemisestä saattoi päätellä, ettei tämä poika ollut ihan ensimmäistä kertaa näissä puuhissa.

– Ostimme pojalle sukset viime talvena ja kävimme muutaman kerran kokeilemassa, paljastaa poikansa perässä asteleva Reni-isä.

Revonlahdelta asti hiihtokouluun saapunut kaksikko seisahti kodalle odottamaan muita osallistujia. Seisoskellessa kylmä alkoi hiipiä monoista ja kengistä sisään.

– Isä, tule, mennään jo! hiihdosta innostunut Eemil-Eepi hoputtaa isäänsä ladun varteen.

Lue koko juttu 14.1. Siikajokilaaksosta!

Ilmoita asiavirheestä