Siikalatva/Kestilä Kestilän äidit eivät ole purematta nielleet kylän neuvolatoiminnan loppumista. Pitkä neuvolamatka kirvoitti kommentteja jo päätöksen tultua viime syksynä, ja asiaa on puntaroitu lisää pitkin kevättä.
Lopulta Minnaliisa Hämäläinen otti yhteyttä Minna Kilpelänahoon ja kysyi, alkaisiko tämä kaveriksi laatimaan vetoomusta neuvolapalveluiden puolesta.
– Ajattelin, että terveydenhoidon ammattilaisena, äitinä ja kuntalaisena olen valmis korteni kekoon kantamaan, Kilpelänaho kertoo.
Ilman suurempaa kampanjointia nimiä kerättiin kesäkuun alun aikana useampi kymmenen. Adressi luovutettiin samoin tein valtuutettu Aaro Vikille, joka lupasi viedä sen eteenpäin kuntaan ja sote-piiri Helmen toimia ohjaavalle perusturvalautakunnalle.
Lapsiperheissä tiedetään, ettei neuvolassa menevä aika typisty terävään puolituntiseen. Mukaan on laskettava mahdolliset töistä lähtemiset, lapsen haut, pukemiset, mahdolliset nukahtamiset autoon ynnä muut.
– Muutos on koettu lapsiperheissä työlääksi ja kirjasimme vetoomukseen myös laadullisia asioita. Neuvolakäynti vaatii nykyisin ihan eri tavalla järjestelyitä, kun ei voi vain piipahtaa, Kilpelänaho toteaa lisäten, että harvemmin pystyy jättämään muitakaan lapsia kotiin odottelemaan.
Hämäläinen on puolestaan kuunnellut ihmeissään kommentteja Kestilän kylän pienestä lapsimäärästä, jonka vuoksi omaa neuvolapalvelua ei tarvita.
– Pistää tosi paljon vihaksi. Perhekerhossa käy paljon lapsia, ihan pieniäkin, 12 lapsen äiti kummastelee.
Hän muutti perheineen Kestilään kahdeksan vuotta sitten ilman mitään sukusiteitä.
Perhettä houkutteli edullisten talohintojen ohella toimivat palvelut. Töitäkin on molemmille vanhemmille löytynyt.
– Päättäjien pitäisi tajuta, ettei tämmöinen houkuttele uusia asukkaita. Kestilä on mukava paikka asua, mutta jos palvelut häviävät ja kustannukset vain nousevat, on mietittävä miten jatkossa. Mielellään en lähtisi repimään lapsia täältä pois.
Hämäläisten suurpesueen nuorin on jo 3-vuotias, mutta kokemuksen tuomaa empatiaa riittää etenkin yösyöttöjen ja isompien lasten sekä kotitouhujen väsyttämille nuorille äideille.
Eräälle äidille oli Hämäläisen mukaan lupailtu Helmestä kotikäyntimahdollisuutta, mutta näin ei ole käynyt.
– Oli luvattu, että jos neuvolakäynti ei mitenkään onnistu, voi hoitaja käydä kotona. Minä yritin, mutta ei onnistunut, Hämäläinen puuskahtaa.
Eniten adressinkerääjiä pelottaa se, että äidit jättävät osan neuvolakäynneistä väliin, jolloin voi jäädä huomiotta myös perheen ja sen jaksamisen kokonaistilanne.
Kilpelänaho haluaisi tietää neuvolan sulkemisesta koituvat säästöt. Työntekijän matkakulut tietysti, mutta tavoitetaanko niillä haluttuja summia, kun supistuksia ei ole tullut tiloissa, tarvikkeissa, saati työntekijäpuolella.
Hän on pohtinut, ettei löysien ottaminen välttämättä tarkoita palvelujen merkittävää heikentymistä. Voisi miettiä muitakin vaihtoehtoja.
– Ymmärrän, että kun rahat on vähissä, on säästettävä kaikessa. Mutta mikä hintalappu tälle kaikelle on, tavoitetaanko sillä halutut säästöt?