Nuo­hous­pal­ve­lut va­pau­tui­vat kil­pai­lul­le maa­nan­tai­na - uudet yrit­tä­jät vä­lit­tö­mäs­ti apa­jil­la

Siikajoki
Matti Vikin pitää nuohousalalla liikkuva ja vapaa työ. Siikajokivarressa hommia on riittänyt, eikä lakiuudistus näytä tilannetta muuttavan.
Matti Vikin pitää nuohousalalla liikkuva ja vapaa työ. Siikajokivarressa hommia on riittänyt, eikä lakiuudistus näytä tilannetta muuttavan.
Kuva: Tiina Niinimaa

Vuodenvaihteessa hyväksytty pelastuslain muutos astui viimeisilläkin paikkakunnilla voimaan maanantaina puolen vuoden siirtymäajan jälkeen. Piirinuohousjärjestelmän päättyy ja ala siirtyy sopimusperusteiseen malliin, jossa kotitaloudet itse kilpailuttavat ja valitsevat nuohoojan, kun tähän saakka palveluntarjoajan ja hintatason on määrännyt piireittäin alueen pelastuslaitos.

Vakituisesti asutun kiinteistön piiput tulee nuohota kerran vuodessa ja omassa käytössä olevien vapaa-ajan asuntojen kolmen vuoden välein. Valvontavastuu säilyy pelastusviranomaisilla, mutta käytännössä valvonnan toteuttaminen on haastavaa. Viranomaisten kanssa yhteistyötä tekevät edelleen nuohoojat, joilla on ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan puutteista ja paloturvallisuusriskeistä.

Uudistuksen myötä nuohousala vapautuu vapaille kilpailumarkkinoille, mikä vaikuttaa sekä palvelun saatavuteen, että hintoihin. Tuttujen tekijöiden lisäksi eri alueilla on jo nähty ja kuultu uusista palveluntarjoajista. Nuohoojaksi ei silti voi alkaa kuka vain, vaan palveluja voi tarjota ainoastaan ammattitutkinnon suorittanut henkilö, jolla on voimassa olevat työturvallisuus- ja tulityökortit.

Lue huomisesta Siikajokilaaksosta yhdeksän vuotta nuohoojayrittäjänä toimineen Matti Vikin ajatuksia uudistuksesta.

Ilmoita asiavirheestä