Kolumni

Olisiko aika ajatella toisin?

Tilastokeskus ennusti kuukausi sitten väkiluvun vähenevän lähes joka suunnalla. Siikajokilaakson alueelle lyötiin kunnon madonluvut: 20 vuodessa Siikalatvan väkiluku tipahtaa reilusti alle 4000:n. Siikajoella päästään mahdollisesti sen yli, mutta valtava romahdus sielläkin.

Lukujen uutisointi masensi, monen kanssakulkijan kommentit masensivat vielä enemmän. Pahimmalta tuntuivat sellaiset kommentit, että mitäpä se hövejää mittään kehittää, kohta on huurteessa joka toinen savupiippu. Lappu luukulle ja koululaiset yhteen karsinaan, kun ei täällä ennää kohta kettään ole.

Ei varmasti olekaan, jos jatketaan tuolla ajatusmaailmalla. Oikeasti pitäisi nousta suosta ja jatkaa taistelua.

Vaikka myönnän, että itsekin hetkeksi järkytyin Siikalatvan kunnan positiivisista somepostauksista ja tv-mainoksista juuri, kun kunnanjohtaja oli nostanut kytkintä, koulutoimea ripitetty liiallisesta rahankäytöstä ja koko kunnalliskenttä tuntui kuohuvan. Sitten pysähdyin hetkeksi pohtimaan, että eikäkö! Juuri noinhan sen pitääkin mennä: ei saa jäädä paniikissa makaamaan, vaan on taisteltava ja tehtävä kaikkensa, jotta tilastoennusteista EI tulisi totta.

Niin, ne koulut. Pulkkilan kouluasia junnaa nyt pahasti yhtä paikoillaan kuin väistötilojen vierellä odotteleva hiekkapatja. Rakennetaanko vai ei, ja milloin, jos kyllä? Tuleeko kirjastoa ja ovatko sisäilmaongelmat pelkkää propagandaa?

Spekulointia kuntalaisten keskuudessa tehdään koko ajan, joka suunnalla ollaan varpaillaan ja mietitään, että mitä tuon pilkun paikka tuossa päätöksessä voisi merkitä tässä asiassa.

Haapavedellä painitaan myös kouluverkkoasioiden keskellä.

23.10. ilmestyneessä Haapavesi-lehdessä kerrotaan kyläillasta, jossa opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola ei niellyt lakkautusten positiivisia vaikutuksia. Sen sijaan hän ihmetteli, miksei aiheesta ole tehty yhtään yliopistotason tutkimusta, vaikka kunnissa olisi helppo tarkistaa ovatko väitetyt säästöt toteutuneet ja verrata niitä mahdollisesti kasvaneisiin sotekustannuksiin.

Ilmajoen kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski kertoi kunnassaan tehdystä sopimuksesta, jolla kyläkoulut säilyvät, kunnes niiden oppilasluku tippuu alle 23. Nyt kyläläiset rekrytoivat itse uusia asukkaita ja kuntalaismäärä on kasvanut tänäkin vuonna 67:llä. Sen hän näkee pitkälti lähikoulujen sekä hyvien varhaiskasvatus- ja terveydenhuoltopalveluiden ansioksi.

En minä sano, että kuntapäättäjillä olisi helppoa. On hyvä, että asiat puntaroidaan loppun saakka, mutta toivottavasti muistetaan myös ne kylien tulevaisuuteen pientä valotuijua luoneet strategiat ja lupaukset omista alakouluista.

Ilman niiden lupausten pitämistä ja kylien nykyisiä ja mahdollisia tulevia asukkaita arvostavaa kehittämistä alamäki ainakin on taattu.

Anna Hämeenaho