Siikajokilaakson nro 1: Sii­ka­jo­ki­laak­soa jul­kais­tu 55 vuotta – ver­kos­sa luet­ta­vis­sa en­sim­mäi­nen Sii­ka­jo­ki­laak­so

Lukijalta
Kolumni
Tilaajille

Olo­suh­teet ja toiveet

Vuosi vuodelta olen yrittänyt pelkistää talven juhlaan valmistautumista. Aikaisin aloitan toki yhä, fiilistelen. Nostan aiheeseen sopivat kirjat esille. Laitan koristeita. Mutta maltillisemmin etsin esimerkiksi lahjaideoita. Taitaa olla jo toinen kausi peräkkäin, kun en ole koonnut jouluvihkoa.
Kuitenkin pidän viikkoja ennen varsinaista ajankohtaa tärkeinä. Osittain harmaa ja hämärä marraskuu saa ainakin hieman lämpimiä sävyjä joulun läheisyydestä. On jotain mitä odottaa ja miettiä, vaikka aamulla tuntuisi otolliselta jatkaa nukkumista helmikuulle.

Alan iän myötä ymmärtää, miksi osaa ihmisistä ahdistaa kaupallisuus, tavarataloissa soiva pirteä joulumusiikki ja postilaatikosta löytyvät mainoslehdet.
Ei minuakaan huvittaisi suunnata isoihin kauppoihin enää joulukuussa. Olen yrittänyt miettiä käytännöllisiä ja lahjan saajalle merkityksellisiä juttuja, mistä ei tulisi olo, että krääsän määrä on vakio. Mitä muuta lahja voikaan olla kuin paperoitu yllätys?
Lyhytkin kohtaaminen toisen ihmisen kanssa - kuulumisten kysely ja toivotus voi olla hyvä hetki. Auttava kädenojennus lapsiperheelle tai vanhukselle ennen juhla-aikaa voi olla isompi asia kuin auttaja osaa kuvitella. Korttitempauksia ja lahjakeräyksiä järjestetäänkin nykyään ilahduttavan paljon.
Vaikka olen vältellyt korona-ajasta kirjoittamista, tässä kohtaa lienee perusteltua mainita asiasta. Ajanjakson vaikutukset ovat niin eri elämänalueilla näkyvät, että lähimmäistä tarvitaan.