Palvelukeskus Mäkelänrinteen myynti on yksi tulevan valtuustoseminaarin aiheista. Mäkelänrinne kiinnostaa kolmea yksityistä alan yritystä, mutta myyntiä ei ole vielä edes esitetty. Kunnanjohtaja Pertti Severinkankaan mukaan seminaarissa valtuusto linjaa, myykö kunta Mäkelänrinteen vai ei.
Mikäli Mäkelänrinne tulee myytävien listalle, on valtuuston pohdittava, miten kunnan ruokahuolto järjestetään. Ongelmana on, että kunnan keskuskeittiö on Mäkelänrinteellä, ja sieltä kuljetetaan ateriat Luohuan, Paavolan ja Revonlahden kouluille ja päiväkoteihin. Jos Mäkelänrinne myydään, keittiö menee mukana. Hankintalain vuoksi yksityisen omistamasta keittiöstä ei voi noin vain viedä ruokaa kouluille ja päiväkodeille.
Kunnan ruokahuollon järjestämisessä on Severinkankaan mukaan muutamia vaihtoehtoja. Yksi on muokata Ruukin keskuskoulun jakelukeittiöstä uusi keskuskeittiö. Yhtä isoa kuin Mäkelänrinteellä siitä ei saa, mutta ei tarvitsekaan.
– Valmistettavan ruuan määrä vähenee, koska sote-ruoka jää pois, Severinkangas toteaa.
Toinen vaihtoehto on kilpailuttaa ruuan tuotanto. Tarjouskilpaan voi osallistua Mäkelänrinteellä toimiva ruuantuottaja, jokin paikallinen tai kauempanakin oleva ruuanvalmistaja.
Kolmaskin vaihtoehto vielä on.
– Mäkelänrinne myydään, mutta keittiö jää kunnalle. Tämä on epätodennäköistä, Severinkangas toteaa.
Vuonna 2009 valmistuneesta Mäkelänrinteen keskuskeittiöstä lähtee kaikkiaan noin 1 300 lounasta joka arkipäivä, joista kouluille ja päiväkoteihin noin 1 050 annosta. Vanhuksille ja vammaisille viedään niin sanottua sote-ruokaa noin 250 annosta vuorokaudessa.
Kunnassa ollaan Severinkankaan mukaan aloittamassa myös keskustelua palvelurakenteesta, eli kouluista, päiväkodeista ja sivukirjastoista. Aiheina ovat koulujen ja päiväkotien remonttitarpeet sekä koulujen oppilasennusteet vuoteen 2030.
– Käydään kaikkien koulujen ennusteet läpi. Pitää muistaa, että tilanteet vaihtelee ja kolmen vuoden kuluttua on syytä katsoa ennustetta uudestaan, hän sanoo.
Pakettiin olennaisesti kuuluu Siikajoen sivistystoimenjohtajan virka. Siinäkin on ainakin kaksi vaihtoehtoa; joko kuntaan perustetaan rehtorin ja sivistystoimenjohtajan yhdistelmävirka tai päivitetään sivistystoimenjohtaja hyvinvointijohtajaksi.
– Hyvinvointijohtaja on pääsääntöisesti sivistystoimenjohtaja, mutta virkaan on lisätty uusi teema. Toimenkuvaan kuuluu myös kuntalaisten hyvinvointi ja sairauksien ennaltaehkäisy, Severinkangas selventää.
Maakuntauudistuksen mukana kuntien rahoitukseen on tulossa hyvinvointi- ja terveyskerroin eli hyte-kerroin. Kunta saa enemmän rahaa, kun se panostaa asukkaitten terveyteen.
– Terveydenhoitokulut pienenevät ja saadaan kulurakennetta alemmas, Severinkangas kiteyttää.
Sivistystoimessa on paljon asioita hoidettavana ja Severinkankaan mielestä se tarvitsee oman johtajan. Yhdistelmävirkakin hänen mielestään periaatteessa käy.
– Mutta kun yhdistelmävirkaa tehdään, pitää käydä neuvotteluja siitä, että vuoden kuluttua on oltava mahdollisuus muuttaa virkaa. Ei pidä hirttäytyä yhteen ratkaisuun, jos se ei toimikaan, Severinkangas pohtii.