Vuosi on 1967 ja eletään toukokuun puoliväliä. Maatalousneuvoja Veikko Kronqvist kaivaa pihakujan koivujen väliin kuoppaa tarkoituksenaan istuttaa siihen pieni kuusentaimi. Viereltä lähtevän kuusiaidan puut ovat jo suurempia, mutta niin vain taimi lähtee kasvamaan niitä kiinni.
– Isä kävi ostamassa taimen Lamujoen Osuuskaupasta, ei kai sitä pikkupoikana tienny, mitä varten se istutettiin, kotipaikan naapurissa Piippolassa asuva Juhani Kronqvist muistelee.
Kyseessä oli Kotikuusi, joita istutettiin yli 30 000 kappaletta Suomen täyttäessä 50 vuotta. Juhani oli tuolloin kymmenvuotias pojannaskali, jota arvatenkin kiinnosti enemmän muut asiat. Hänen isänsä oli kuitenkin sodan kokenut mies.
– Se varmasti vaikutti siihen, että hän halusi istuttaa kuusen itsenäisyyden muistolle. Ja varmasti vaikutti myös se, että kuusen sai oman kylän kaupasta.
Kronqvist kertoo pohtineensa, miten kuusentaimet pysyivät hengissä sen aikaisen logistiikan turvin.
– Taimi vaatii jatkuvaa hoitoa ja kastelua, niin tulee mieleen, ettei niillä ainakaan mikään paras mahdollinen elämä ole ollut. Varastointi ei ollut ihan huippua, muistettiinko kastella ja hoitaa, eli mikä lienee menestymisprosentti on ollut, mies pohtii.
Hän kertoo Oulun läänin Talousseuran leivissä olleen isänsä toimineen sivutoimisena viljelijänä. Sekin selittänee vielä sitä, miksi isä oli kiinnostunut kuusta kasvattamaan. Äiti Eeva oli oikea viherpeukalo, jonka puutarhassa kukoisti niin koristekasvit kuin myyntiin menevät marjatkin.
– Oletettavasti äiti piti kuusenkin hengissä ja nyt sen ympärillä on jo aika paljon pikkukuusia, Kronqvist iloitsee.
Hän ei muista itse osallistuneensa Kotikuusen hoitoon, mutta muutoin metsätyöt ovat tulleet tutuksi lämmityspuita tehdessä.
Viime kesänä Kronqvist istutti parituhatta kuusentainta ja toi pari niistä omallekin pihalle.
– Jospa joku niistä jäisi henkiin, niin se olisi sitten istutettu satavuotiaan Suomen kunniaksi.
Kotikuusi- ja tulevaisuuden kuusi -kampanjoista kertoville nettisivuille on kerätty tarinoita 50 vuotta sitten istutetuista kuusista. Kronqvistien kuusen lisäksi omat tarinansa löytyy Siikalatvan osalta ainakin Vornasta ja Kestilästä, josta kuusia on ilmoitettu kaksin kappalein.
Muuta kautta saatujen tietojen mukaan yksi kotikuusi seisoo Pulkkilassa Turulan talon vierellä ja toinen keskustassa entisen Säästöpankin tontilla. Siikajoen kunnan puolella kotikuuset löytyvät ainakin Saarikoskelta ja Paavolasta. Pyhännälle istutetuista kuusista ei ole tietoa.
