Oulu vai Kajaani - Sii­ka­jo­ki­laak­son syn­nyt­tä­jät pun­ta­roi­vat vaih­to­eh­to­ja

Siikajokilaakson synnyttäjät suuntaavat nyt länteen ja itään. Pitkä välimatka on haaste ja mahdollisuus, riippuen synnyttäjän ja sairaalan näkökulmasta.

Vuoden 2019 ensimmäinen piipponen nukkuu tittelistään autuaan tietämättömänä äitinsä Anni Hankosen käsivarsilla.
Vuoden 2019 ensimmäinen piipponen nukkuu tittelistään autuaan tietämättömänä äitinsä Anni Hankosen käsivarsilla.
Kuva: Miia Lahti

Oulu vai Kajaani.

Synnytysten loputtua Oulaskankaalla moni Siikajokilaakson tuleva äiti on uuden valinnan edessä. Esimerkiksi Piippolasta on noin 100 kilometriä molempiin kaupunkiin.

– Valitsin Oulun, muuten olisin synnyttänyt Oulaskankaalla. Se vaikutti kodinomaisemmalta, kertoo Piippolassa asuva Anni Hankonen.

Hankonen synnytti esikoisensa Oulaskankaalla ja toisen lapsensa Oulussa. Kajaanista Hankonen sai tietoa vasta viimeisimmän synnytyksen jälkeen.

– Luin Kajaanista Facebookista. Mainoksessa kerrottiin siitä, kuinka isät saavat olla synnytysosastolla ilmaiseksi. Se kieltämättä herätti kiinnostukseni, kertoo Hankonen.

Koska Pohjois-Pohjanmaalla ollaan, Hankoselle Oulu on Kajaania tutumpi paikka. Se ratkaisi päätöksen synnytyssairaalasta.

– Uuden tiedon valossa Kajaani on ihan varteenotettava vaihtoehto. Voi olla, että olisimme päätyneet sinne, jos olisimme tienneet enemmän enemmän heidän toiminnastaan.

Toisen synnytys Oulussa oli kokonaisuudessaan hyvä kokemus Hankoselle. Huolimatta pitkästä ajo-matkasta ja sen aikana tihenevistä supistuksista.

– Niinhän siinä kävi, että Oulussa supistukset hyytyivät. Onneksi meidän ei tarvinnut ajaa takaisin kotiin, vaan saimme luvan jäädä osastolle.

Hankonen synnytti vauvan lopulta vesialtaaseen. Vesisynnytys on mahdollista myös Kajaanissa.

– Muuta kivunlievitystä ei ollut. Kätilö oli osaava ja mukava.

Hankosen perhe ei saanut Oulusta perhehuonetta.

– Olin vauvan kanssa osaston kolmen hengen huoneissa. Nukkuminen oli kyllä vaikeaa. Kotiin pääsimme neljäntenä päivänä synnytyksestä.

Oulaskankaalta synnytyksiä on ohjattu Oulun yliopistolliseen sairaalaan joulukuusta saakka.

– Tällä hetkellä meillä on toimiva työnjako Oulaskankaan kanssa. Oulaskankaan äitiyspoliklinikalla seurataan vieläkin raskaana olevia naisia, mutta synnytykset tapahtuvat Oulussa, kertoo OYSin synnytysosaston ylilääkäri Marja Vääräsmäki. Oulaskankaalla voidaan seurata esimerkiksi sikiön kasvua, supisteluja ja kohdunsuun kypsymistä raskauden aikana.

– Keväämmällä arvioimme yhdessä, miten työnjako ja yhteistyö ovat sujuneet.

OYSissa on tällä hetkellä 11 synnytyssalia.

– On äärimmäisen harvinaista, että synnytyssaleista olisi pula, jatkaa Vääräsmäki.

Perhehuoneet ovat suosittuja, ja niihin pääsyä voi joutua odottamaan.

– Perhehuoneita käytetään yleisesti vasta synnytyksen jälkeen. Ennen synnytystä taas joillekin on mieluisampaa odotella potilashotellissa. Myös synnytyssalissa voi joskus odotella synnytyksen käynnistymistä, toteaa Vääräsmäki.

Vääräsmäki kertoo, että pitkän matkan päästä tulleita synnyttäjiä ei käännytetä tilan puutteen vuoksi takaisin kotiin.

–  Äitejä hoidetaan yksilöllisesti. Meillä on jo toista vuotta käytössä niin kutsuttu Omari-menetelmä.

Omari on lyhennys Oulun matalan riskin synnyttäjistä. Ongelmattoman raskauden jälkeen kätilö seuraa ja hoitaa synnytystä mahdollisimman luonnonmukaisesti, eikä menetelmässä esimerkiksi vauhditeta synnytyksen käynnistymistä. Kipua voidaan kuitenkin hoitaa sen vaatimalla tavalla.

Oulun vahvuutena on luonnollisesti yliopistollisen sairaalan hoitovalmius. Oulussa saa keskoshoitoa ja siellä pyritäänkin hoitamaan sairaanhoitopiirin kaikki alle 32 viikolla tapahtuvat synnytykset.

– Tarvittaessa esimerkiksi vauvan leikkaushoito on mahdollista, ja lisäksi meillä on paljon kokemusta hankalien synnytysvuotojen hoidosta, jatkaa Vääräsmäki.

OYSin synnytysosastolla ei ole lisätty henkilökuntaa Oulaskankaan hiljennettyä synnytyksistä.

– Toimintaa on hieman muokattu ja kohdennettu siten, että voimme joustavasti ottaa vastaan tarpeen mukaan aikaisempaa useampia synnyttäjiä.

Vuonna 2018 Oulussa nähtiin 3248 synnytystä. Matkasynnytyksiä on tapahtunut vuosittain noin 6-10 kertaa.

– Synnytysten määrä on laskenut meillä, mutta valitettavasti synnytykset ovat vähentyneet koko maassa. Niin meillä kuin esimerkiksi Tampereellakin synnytettiin viime vuonna yli tuhat kertaa vähemmän kuin huippuvuosina, Vääräsmäki laskeskelee.

Keskimäärin OYSissa vietetään 2,7 päivää synnytyksen jälkeen.

Kotiin lähdetään aiemminkin, jos siihen ei ole äidin tai vauvan voinnin puolesta estettä. OYSissa on kehitetty toimintatapoja, jotka helpottavat kotiin pääsyä. Usein etenkin uudelleensynnyttäjillä on kiire takaisin kodin arkeen.

–  Jos lapsella todetaan esimerkiksi keltaisuutta, voi kotiin saada sinivalohoitohuovan, jonka avulla voidaan hoitaa kohonneita bilirubiiniarvoja. Lisäksi Oulusta löytyy vieripoliklinikka, joka on tarkoitettu synnytyksen jälkeisiin kontrollikäynteihin, kuten vauvan painon tai kellastumisen seurantaan. Vieripoliklinikka toimii päivittäin. Muita tyypillisiä vieripoliklinikalla käynnin syitä ovat myös äidin toipumiseen tai imetykseen liittyvät haasteet.

Ilmoita asiavirheestä