Siikajoen kunnassa on usean vuoden ajan mietitty parempia tietoverkkoyhteyksiä. Meillä on asuinalueita, joilla ei ns. kahenkaan ilimain eellä toimi minkäänlaiset yhteydet.
Maamme hallitus määritteli viisi kärkihanketta, joilla digitalisoidaan julkiset palvelut ja rakennetaan digitaalisen toiminnan kasvuympäristö vuosina 2016-2018. Hankkeita tuetaan sadalla miljoonalla eurolla. Myös Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntaohjelman 2018-2021 tavoitteena on Digitaalinen Pohjois-Pohjanmaa vuoteen 2021 mennessä.
Tulevan maakuntauudistuksen yksi tärkeimpiä päämääriä on, että kuntalaiset voivat hoitaa asioitaan niin viranomais- kuin terveysasioissa tietokoneella.
Siikajoella tehtiin kysely kiinnostuksesta valokuituverkkoa kohtaan, kiinnostuneita talouksia oli 70 %. Kysely oli alustava mielipidekysely eikä se sido allekirjoittajia mihinkään. Itse kiersin Karinkannan talouksia ja se oli valaiseva kokemus: osa ilmaisi selkeästi, että heillä toimii nykyinen mobiili oikein hyvin ja se on hinnaltaan edullinen eikä sido mihinkään pitempiaikaiseen.
Osa, etenkin isot maatilat ja yrittäjät, ilmaisivat selkeästi sen, että valokuitu on ainoa riittävä verkkoyhteys, jolla isot paljon kapasiteettia vaativat ohjelmat saadaan toimimaan.
Maahan kaivettavan valokuitukaapelin etu on varmuus siitä, että käyttäjällä on 100 megan laajakaistayhteys. Se mikä meitä päättäjiä mietityttää, on hinta: Siikajoen kunnalle valokuitukaapelin vetäminen jokaisen ulottuville maksaa 7 miljoonaa euroa.
Valokuituyhteyden todellinen kustannus on noin 2000 euroa/talous ja kun sitä on markkinoitu 100 euron hinnalla, niin lopusta kunta joutuu ottamaan takausvastuun. Ongelmana on se, miten saadaan riittävästi sitoutuneita käyttäjiä. Ei riitä, että ilmoittaa ottavansa valokuidun – sitä pitää myös käyttää, koska tuloilla rahoitetaan toimintaa.
Valitettavasti Suomessa on jo kuntia, jotka ovat investoineet valokuituun ja takaukset ovat realisoituneet kannattamattomuuden vuoksi. Meillä se merkitsisi auttamatta kriisikunnaksi ajautumista, suomeksi sanottuna konkurssia. Viestintäviraston mukaan vain noin 36% niistä talouksista, joihin on valtion osittaisella tuella tuotu valokuitu kotiin asti, ovat ottaneet sen käyttöön.
Ja näistäkin vain noin puolet on päätynyt ottamaan käyttöön 100 megan yhteyden; muut ovat päätyneet matalampiin nopeusluokkiin.
Kuntalain mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei myöskään saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen liittyy merkittävä taloudellinen riski.
Toinen vaihtoehto ovat kehittyvät mobiiliyhteydet, joista kuntalainen voi operaattorin kanssa neuvotella itselleen sopivimman paketin. Ongelmana on vain se, että kun nopeita tietokoneyhteyksiä tarvitsee, kaikki muutkin käyttävät niitä ja yhteydet voivat olla siksi tosi hitaita.
Kolmantena vaihtoehtona on meille esitelty Ukkoverkot, joka on tarjonnut kuntaan kiinteää langatonta laajakaistaa, missä hyödynnetään Nokian uutta teknologiaa. Tässä mallissa Ukkonet käyttää kiinteitä olemassa olevia valokuituja runkoyhteytenään ja tuo yhteyden LTE-tekniikalla ilmatien kautta käyttäjille.
Asiakkaan rakennuksen ulkopuolelle tuodaan reititinlaite, josta yhteys tuodaan sisätiloihin kaapelilla ja sisällä nettiyhteyttä voi käyttää kaikki laitteet joko wifi - tai johtoyhteydellä. Asiakas voi valita ottaako 10, 20 vai 50 megan yhteyden. Koko kunnan alueelle tällainen maksaisi 500 000 euroa.
Me päättäjät olemme jälleen ison, taloudellisesti merkittävän haasteen edessä. Näitä vaihtoehtoja me kokoonnumme pohtimaan valtuuston iltakouluun. Toivonkin, että mahdollisimman moni kuntalainen on asian tiimoilta yhteydessä meihin valtuutettuihin tai kunnan viranhaltijoihin. Kuntalaisia vartenhan me näitä päätöksiä tehdään.
Siikajoen kunnanvaltuuston
puheenjohtaja