Leppävirralla syyskuun vaihteessa pidetyn maaseutuparlamentin teema sopii hyvin myös tämän kolumnin otsikoksi. Maaseutuparlamentti kokosi yhteen Suomen maaseudun kehittäjiä: kyläaktiiveja, poliitikkoja, tutkijoita, virkamiehiä ja maaseudun yrittäjiä. Sieltä oli hyvä hakea uutta virtaa ja ideoita kotiseudun kehittämiseen.
Suomen maaseutu esitetään usein taantuvana paikkana, josta nuoret muuttavat pois, palvelut kaikkoavat ja talot jäävät tyhjilleen. Kehityksestä puhutaan kuin luonnonvoimana, jota pitää mieluummin tukea kuin hillitä.
Näissä väitteissä on paljon totta, mutta myös tarkoitushakuisuutta ja politikointia. On totta, että maailmanlaajuisesti kaupungistuminen etenee, sillä kehitysmaissa ihmiset muuttavat maaseudulta kaupunkeihin paremman elämän toivossa.
Sen sijaan kehittyneissä maissa kaupungistuminen on saavuttamassa lakipisteensä. Ihmiset hakeutuvat kaupungeista väljemmille seuduille, mikäli heille annetaan siihen mahdollisuus.
Muuttoliike ei ole hallitsematon luonnonvoima vaan seurausta aiemmin tehdyistä päätöksistä. Ihmiset hakeutuvat sinne, missä on tarjolla työtä, turvaa ja toimeentuloa. Kun Suomen maaseudulta muutettiin 1960-luvulla kaupunkeihin ja Ruotsiin, ei syynä ollut halu vaan pakko, kun elantoa ei löytynyt kotiseudulta.
Muuttoliikkeen pysäyttäminen tai jopa kääntäminen on mahdollista, mistä Pyhäntä tarjoaa hyvän esimerkin. Kun on riittävästi tahtoa, ehkä tuuriakin, on mahdollista tehdä pienestä ja köyhästä maalaispitäjästä Suomen teollistunein kunta.
Suuri ja rikas se ei ole vieläkään, mutta toimeen tuleminen ja selviytyminen onkin tärkeämpää.
Maaseudun kehitykselle on ratkaisevaa, millaiseksi tulevaisuuden työ muodostuu ja mille aloille uudet työpaikat syntyvät. Mahdollisuuksia on monia:
* Biotalous eli kaiken mahdollisen valmistaminen uusiutuvista raaka-aineista, kuten puusta, avaa valtavia mahdollisuuksia koko Suomelle.
* Uusiutuvan energian, etenkin aurinkoenergian, hyödyntäminen palauttaa muualle valuvat rahavirrat takaisin paikallisille.
* Ilmastonmuutos ja globaali väestönkasvu tekee suomalaisesta puhtaasta ruuasta ja vedestä jatkuvasti kysytympää ja arvokkaampaa maailmanmarkkinoilla.
* Yhä useampi työ ja palvelu on paikasta riippumatonta, kunhan tietoliikenneyhteydet toimivat, joten ihmiset voivat asua siellä missä haluavat.
Tulevaisuudessa on paljon uhkia mutta myös mahdollisuuksia. Siikajokilaakson alueelta löytyvät eväät menestykseen, mutta se ei tule itsestään vaan se on tehtävä, meidän kaikkien yhteistyöllä!
Matti Leiviskä
Pyhännän kunnanvaltuuston puheenjohtaja