Eikö olis mukava taas tehä yhessä jottain? No niin oliskii, tuumivat Karjalan evakot sodan jälkeen ja perustivat Karjala-seuroja ympäri Suomen.
Sama kaipuu oman heimon yhteyteen synnytti myös Paavolan seudun karjalaiset ry:n 9.11. 947. Nimi muuttui myöhemmin Paavolan Karjala-seuraksi.
– Karjalassa oli yhdistystoiminta vilkasta, oli nuorisoseurat ja muut yhdistykset. Oltiin totuttu toimimaan yhdessä. Sitten yhtäkkiä tultiin paikkakunnalle, jossa ei ollut pohjaa yhteistoiminnalle, Ritva Kangastalo kertoo Paavolan Karjala-seuran alkutaipaleesta.
Seura perustettiin paitsi edunvalvonnan myös virkistyksen vuoksi. Paavolan Karjala-seuran perustamiskokouksessa jo valittiin ohjelmatoimikunta, jonka tehtäväksi tuli järjestää juhlia, iltamia ja muista yhteistilaisuuksia.
– Järjestettiin iloa elämään, kun ei ollut muuta kuin radio. Karjalainen luonne ei tykkää olla yksin, pitää olla porukkaa ympärillä, Kangastalo naurahtaa.
Karjalaiset käynnistivät 1976 hankkeen muistomerkin pystyttämisestä Karjalaan ja muille luovutetuille alueille jääneiden vainajien muistoksi. Seura sai hankkeeseen taloudellista tukea ja 1977 muistomerkki paljastettiin Paavon kirkkomaalla.
Vuonna 1983 vihittiin käyttöön Paavolan Karjala-seuran oma lippu.
Kyykkä on vuosisatoja vanha karjalainen peli, ja sen osaamisessa ovat Paavolan karjalaiset erityisen hyviä. Seuran ylpeydenaihe on pitkään ollut hyvin menestyvä kyykkäjoukkue, joka on voittanut Pohjois-Suomen piirin mestaruuksia vuodesta 1994 lähtien.
Toimintansa 70-vuotisjuhlaa Paavolan Karjala-seura viettää ensi sunnuntaina 19. marraskuuta. Juhla alkaa jumalanpalveluksella Paavolan kirkossa.