Itsenäisyyspäivällä on merkillinen vaikutus. Samalla kun se tuo juhlamielen, on tunnelmassa aina ripaus melankoliaa, valtava määrä kunnioitusta ja arvostusta aiempien sukupolvien sotavuosina tekemien uhrauksien vuoksi.
Tämä näkyi myös Siikajoella, jossa itsenäisyyttä vietettiin Paavolan kirkossa järjestetyssä juhlakonsertissa. Juhlapuheesta vastannut Siikajoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Kauko Lehto huomautti muun muassa siitä, että Suomi on lukuisilla mittareilla maailman parhaita maita. Viiden kärkeen mennään muun muassa vapaudessa, turvallisuudessa, koulutustasossa ja monessa monessa muussakin. Mikään tällainen ei tule itsestään, vaan 101 vuoteen mahtuu koviakin aikoja. Vaikka osa muistoista on kipeitä, niistä on aina opittavaa myös tähän maailman aikaan.
– Nuorin rintamalla ollut ikäluokka täyttää 94 vuotta. Siirrymme kohti aikaa, jolloin aikalaiskertojia ei enää ole. Meidän muiden tulee pitää huolta siitä, etteivät aikalaisten tarinat unohdu. Sitä ei pidä katsoa velvollisuutena vaan oikeutena. Olemme eläneet jo 70 rauhan vuotta itsenäisenä ja vapaana maana, ja myös meidän pitää tehdä asiat aina maan parhaaksi, Lehto puhui.
Ennen juhlakonserttia juhlaväki osallistui Paavolan kirkossa pidettyyn itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukseen. Ennen konserttia väki jutusteli seurakuntatalolla kirkkokahvien äärellä, jossa tunnelma oli kepeä mutta päivän teemalle sopivasti arvokas.
Hilkka ja Matti Kinnunen kertovat, että Itsenäisyyspäivä on ilman muuta juhlapäivä, joka alkaa jumalanpalveluksella ja päättyy rauhaisaan iltaan kotosalla.
– Ei missään nimessä työpäivä, vaan juhlapäivä, tänä itsenäisyyspäivänä tasavallan presidentin Valkoisen ruusun I luokan mitalilla palkittu Matti Kinnunen kertoo.
– Kirkossa kun seppeleenlasku lähtee, niin tulee... herkistynyt hetki, Hilkka Kinnunen sanoo ja herkistyy silminnähden uudelleen.
Myös Matti Kinnunen muistuttaa, että sotien veteraanien rivit harvenevat. Esimerkiksi Veteraanikuoro on nykyisin Perinnekuoro. Kuoro esiintyy tapahtumien lisäksi veteraanien tai heidän omaisten hautajaisissa.
– Väki vähenee. Ei veteraaneja enää montaa tälläkään kylällä ole, Matti kertoo.
Suomen Leijonan ansioristillä itsenäisyyspäivänä muistettu Esko Kantola kertoo, että Itsenäisyyspäivän ohjelma on heidän perheessä varsin selvä. Jumalanpalvelus ja seppeleen lasku ovat vuodesta toiseen koettava. Kun oman kunnan juhlat on juhlittu, pyrkii Kantola viettämään loppuillan vaimonsa kanssa kaksistaan.
– Tällä kertaa saamme tosin vieraita, kun poika tuli Espoosta perheineen meille. Kaipa sitä täytyy sitten heidän kanssa olla, Kantola myhäilee.
Kantola aikoo käyttää nuorempien sukupolvien kanssa vietetyn ajan hyödyksi muun muassa niin, että perheessä tärkeäksi koetut asiat viedään myös ihan nuoremman polven tiedoksi.
– Omalle jälkikasvulle olemme korostaneet, että itsenäisyys ja isänmaallisuus ovat tärkeitä asioita ja heidän kanssa olemme onnistuneet. Hyvin he ovat arvot omaksuneet. Näistä asioista pitää jutella sitten vielä lastenlasten kanssa, Kantola kertoo.
Kantola näkee, että Suomen asioista päättäneet ihmiset saivat sotavuosien käänteissä myös siunausta.
– Kyllä Suomea on rakastettu Taivaan Isän taholta, jotta päättäjät saivat tehtyä oikeat ratkaisut. Toisenlaisilla ratkaisuilla olisi ollut todella ikävät seuraukset, Kantola huomauttaa.
Synkkä ei kuitenkaan saa olla, vaan asioita pitää tarkastella myönteisesti. Kantola korostaa, että hänen sukupolvensa on saanut elää Suomen itsenäisyyden ajan parhaat ja rauhallisimmat vuodet.
– Elinaikanani on tullut paljon kehitystä. Kyllä minä senkin ajan muistan, kun kotona kaasulampun ja lyhdyn valossa elettiin.