Talven aikana Ruukin Kärkiniemessä kulkeneet ovat seuranneet huolestuneina, onko ikivanha Pallomänty kallistunut lisää. Joko se kohta molskahtaa jokeen, ovat ohikulkijat tuumineet.
Mitä ilmeisimmin syytä huoleen ei ole vielä. Radikaalisti ja nopeasti puu ei ole kallistunut, totesi Siikajoen kunnan puistotyönjohtaja Jyrki Raatikainen vertailtuaan tilannetta muutaman vuoden takaisiin valokuviin.
Puun kallistumista syynätessään Raatikainen kiinnitti huomiota siihen, kuinka korkealle juurakko on rantapenkereestä noussut. Maanpinta on samalla tavalla koholla kuin esimerkiksi vuonna 2018, oli hänen silmämääräinen arvionsa.
Jossain vaiheessa puu väistämättä kaatuu jokeen, koska vesi syö rantapenkkaa ja valtava latvus on painava.
– Se lienee väistämätöntä, Raatikainen totesi.
Huolestuneet ruukkilaiset ovat ehdottaneet puun tukemista harusvaijerilla, mutta Raatikaisen mukaan vaijeri tuskin kaatumista estäisi. Kun Pallomänty päättää rojahtaa, sen paino todennäköisesti napsauttaa vaijerin poikki. Ainoa keino estää jokeen suistuminen olisi rantapenkan tukeminen niin, ettei vesi sitä pääse syömään. Täysin avoimia kysymyksiä ovat miten se tehdään ja kuka sen maksaa.
Pallomänty on niin paksu, että se lienee satoja vuosia vanha. Tavallisesti mänty elää 200-300-vuotiaaksi, mutta yli 600-vuotiaitakin yksilöitä on. Tiettävästi Suomen vanhin mänty on noin 780-vuotias.
Ihan pikku tuulahdukset eivät mäntyä helposti kaada, sillä sen voimakkaat juuret ovat syvällä maassa. Isoilla männyillä on paksu ja suoraan alaspäin työntyvä paalujuuri, joka pitää puun pystyssä kovallakin myrskyllä.