Postissa eletään suuren rakennemuutoksen kourissa, kun laskujen ja muiden kirjeiden muuttuminen sähköiseksi vähentää perinteisen postin määrää. Postilla on kuitenkin vielä yli 800 miljoona kirjelähetystä jaettavana, muiden lähetysten lisäksi, toteaa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU kannanotossaan.
Verkkokaupoista tilattavien paketti lähetysten määrä on kasvanut ja sen ennustetaan jatkavan kasvuaan. Lisäksi suoramarkkinointi tuotteiden määrän odotetaan kasvavan maailmalla ja myös Suomessa. Jaettavaa siis riittää vielä 2020-luvullakin.
Onneksi Posti on ottanut toimintaansa mukaan erilaisia palveluita, jotka tuovat työtä ja tuloja Postille. Jaamme ruoka-aterioita päivittäin kouluihin, päiväkoteihin ja vanhuksille kotiin asti. Toimitamme yritysten kauppakassi palveluja yksityisille kuluttajille. Yritykset ja kunnat saavat halutessaan meiltä omiin tarpeisiinsa räätälöityjä kuriiri- tai hyllytyspalveluja sekä hoidamme yritysten varastointilogistiikan. Kaikki edellä mainitut toiminnat ovat kasvusuunnassa.
Tiistaina 3.5. eduskunta päätti postitoimilupaehtojen höllentämisestä. Postimarkkinoille tuleville uusille yrityksille ei aseta samanlaisia yleispalveluvelvoitteita kuin Postille. Tämä tuo alalle kermankuorintaa harjoittavat yritykset, kun taas Postin pitää suorittaa velvoitteen mukainen jakelu maamme jokaiseen talouteen jokainen arkipäivä. Se on taloudellisesti haastavaa, mutta tähän asti se on kyetty hoitamaan menestyksekkäästi ilman valtion tukea. Onpa Posti kyennyt tulouttamaan osan voitoista valtiolle.
Nyt postilakia radikaalisti muuttamalla eduskunta jättää Postin rahoituksen tulevaisuudessa pahasti auki ja se kaatuu lopulta valtion maksettavaksi. Päätöksen puolesta olivat hallituspuolueiden kansanedustajat ja päätöstä vastustivat kaikki oppositioon kuuluvat kansanedustajat.
EU-direktiivi vaati vähintään 5-päiväisen jakelun, vain poikkeusluvalla tästä voidaan tinkiä. Suomi on hakenut poikkeuslupaa. Mahdollisella eduskunnan päätöksellä siirtyä esim. vain 3-päiväiseen jakeluun olisi unionin mielestä tuhoisat vaikutukset varsinkin maaseudulla sanoma- ja aikakausilehtien ilmestymiseen, kansalaisten peruspalveluun ja työllisyyteen. Haja-asutusalueen yrityksille ja asukkaille 3-päiväinen jakelu tietäisi myös paketin kulkuun viivästymistä. Nyt maaseudun jakajat jakavat päivän postin yhteydessä myös pakettilähetyksiä.
On toivottavaa, että Postin ja mediatalojen johdot löytäisivät yhteisymmärryksen kaiken postin jakamisesta yhdellä ja samalla kertaa päivässä. Suomen kokoiseen maahan ei ole järkevää luoda toisiaan vastaan kilpailevia jakeluverkkoja, koska kaikkien kannattavuus jää huonoksi. Paras tapa hoitaa vähintään 5-päiväinen jakelu kaikkialla Suomessa on kehittää Postin olemassa olevaa jakeluverkkoa.
Postin ja kunnallisten palveluntuottajien yhteistyön kehittämisessä on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, jotka omalta osaltaan tukisivat viiden päivän jakelun säilyttämistä. Postin jakeluverkko on tällä hetkellä ainoa ja tehokkain toimija, joka tavoittaa fyysisesti jokaisen kansalaisen maamme jokaisessa kolkassa jokaisena arkipäivänä. Sellaista vuosien saatossa kehitettyä kansalaisomaisuutta ei saa rappeuttaa tai ajaa alas- vaan päinvastoin kehittää ja vahvistaa.
Suomen hallituksen ilmoitus Postin osittaisesta myymisestä (49,9 %) tuli pahaan aikaan. Koska nyt niillä on vaikutusta jopa postilain toiseen käsittelyyn. Postin työntekijät toivovat tilanteen rauhoittamista suuren rakennemuutoksen ja jatkuvien irtisanomisneuvotteluiden uuvuttamina. Tosin eipä valtion omistajaohjauspolitiikka ole viime vuosikymmenen aikana juurikaan Postin henkilöstöä auttanut. Mutta valtion omistusosuuden myymisellä parlamentaarinen vallankäyttö jäisi varmaankin vielä olemattomammaksi.
Postin myymisen ja pörssiin listautumisen näemme uhkakuvana, joka johtaa Postin pilkkomiseen verorahoin toimivaan yritykseen ja markkinavetoisesti toimivaan yhtiöön, johon tulee kaikki kannattavat liiketoiminnot. Tällöin yhden suuren toimijan synergiaedut menetettäisiin, jolloin molempien yrityksien tulos kärsisi. Työntekijöille pilkkominen tietäisi entistä enemmän vain osa-aikaisia työpaikkoja, koska uusista liiketoiminnoista ei riitä vielä kokopäivätyöksi tai työalue olisi liian hajallaan.
PAU:n Oulu - Kainuu ja Lapin aluejärjestöt
Puheenjohtajat Timo Kuusikko ja Mikko Kivelä