Pe­las­tus­lai­tok­sen va­ral­la­olo lop­pu­mas­sa – tilalle Jo­ki­pe­las­tus kaa­vai­lee uusia virkoja ja kan­nus­tin­ra­haa

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella varallaolojärjestelmä loppunee 1.1.2021 mennessä.

Jokipelastuksen 23 paloasemasta 19:llä on lähtövarmuus taattu varallaolovuorottelulla. Varalla on ollut joko sopimuspalokuntalainen tai vakinaiseen väkeen kuuluva.

Järjestelmän loppuminen on laittanut Jokipelastuksen vakavan paikan eteen: miten taataan lähtövarmuus hälytyksen tullessa. Ongelma koskee sekä palokuntaa että ensivastetta.

– Toivon, että löytyy vastaus, huokaa Jokipelastuksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen.

Yhden esityksen on asiaa pohtinyt työryhmä jo saanut aikaan. Siinä ehdotetaan perustettavaksi kaikkiaan 27 uutta virkaa, joista 23 miehistö-, kolme alipäällystö- ja yksi päällystövirka.

Uudet virat sijoiteltaisiin eri puolille Jokipelastuksen aluetta. Muun muassa Siikalatva saisi kaksi uutta miehistövirkaa nykyisten kuuden lisäksi ja Ruukissa säilyisivät nykyiset kaksi virkaa.

Lisäksi käyttöön tulisi uusi aktivointikorvausjärjestelmä, eli korotetut hälytysrahat, jonka toivotaan pitävän motivaatiota yllä.

– Varallaolokorvaus on ollut motivoiva tekijä. Sen poistuessa on olemassa riski, että motivaatio laskee, Haapanen toteaa.

Sopimuspalokuntalainen on saanut varallaolokorvauksia 3 000-5 000 euroa vuodessa, eräät jopa 12 000 euroa. Vakinaiset ovat saaneet ylityökorvauksia, ja varallaolon loppuminen merkitsee heille 24 prosentin bruttoansion laskua.

Varallaolojärjestelmän ansiosta joka paloasemalta on hälytyksen tullessa varmasti lähdetty liikkeelle. Saman varmuuden saisi, jos joka asemalla olisi pieni vakinainen henkilöstö jatkuvassa valmiudessa. Se maksaisi miljoona euroa paloasemaa kohden.

– Siihen ei pystytä. Rahaa ei tule mistään lisää, meidän on pysyttävä nykyisen talousarvion sisällä, Haapanen toteaa.

Uutta mallia etsivässä työryhmässä puurtavat pelastuslaitoksen johto ja sopimuspalokuntien edustajat. Valmista olisi pitänyt olla jo elokuussa, mutta sopimuspalokunnat näkevät ongelman eri tavalla kuin pelastuslaitos.

– Tämä tuli sopimuspalokunnille puskista. Meistä näyttää, että laitos yrittää ajaa toimivaa systeemiä alas, sanoo Siikajoen PVPK:n puheenjohtaja Markku Leinonen.

– Pienillä paikkakunnilla hommalta romahtaa pohja, myös ensivasteen puolelta. Alueen kunnat kuitenkin maksaa palvelusta, Siikajokikin noin 400 000 euroa vuodessa ja systeemi on ollut tasapuolinen haja-asutusalueille. Lopettamisella olisi kauaskantoiset vaikutukset ja ne alkaisi näkyä viimeistään kahden vuoden kuluttua. Porukalta loppuu motivaatio, kun ei saa enää korvausta, hän toteaa.

Ongelman ydin

Varallaolojärjestelmä loppuu EU:n oikeuskäytännön ja Suomen työaikalain vuoksi

Oikeuskäsittelyissä varallaoloaika katsottu työajaksi 2015 lähtien, siksi oikeusistuimissa 12-13 pelastuslaitoksen henkilöstön vireille laittamia kanteita palkkasaatavista

Jokipelastuksen vakituinen henkilöstö valmistelee kannetta varallaoloista

Jokipelastuksen sopimushenkilöstö myös riitauttanut varallaoloajat ja vaatii 2,6 milj. e palkkasaatavia