Vuoden vaihteessa pelastuslaitoksilta poistui velvoite huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Käytännössä tämä tarkoittaa piirinuohousjärjestelmän loppumista.
Rakennuksen omistajan ja haltijan vastuu kasvaa, kun velvoite huolehtia tulisijojen ja savuhormien säännöllisestä nuohouksesta säilyy entisenä, mutta piirinuohoojat eivät kierrä alueilla enää entiseen tapaan. Toki mahdollista on, että aktiivinen nuohooja jalkautuu alueelle talosta taloon palveluitaan tarjoten kuten piirinuohoojat ovat tehneet.
Nuohouksen aikavälit säilyvät ennallaan: vakituisissa asunnoissa nuohous on tehtävä vuosittain, vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein. Vuokrauskäytössä olevissa mökeissä vuosittain.
Vaikka koko maassa siirrytään nuohouspalvelujen vapaaseen tarjontaan, saa nuohouspalveluja jatkossakin tarjota vain nuohoojan ammattitutkinnon suorittanut henkilö.
Nykyiset alueelliset piirinuohoussopimukset lakkaavat viimeistään 30.6.2019. Muun muassa Jokilaaksojen pelastuslaitoksen toimialueella piirinuohoojien kanssa tehdyt sopimukset on irtisanottu vasta vuoden vaihteessa, joten muutoksen vaikutukset konkretisoituvat Pyhännällä, Siikalatvalla ja Siikajoella vasta heinäkuun alussa.
– 1. heinäkuuta asti alueella saa nuohota vain piirinuohoojat tai heidän aliurakoitsijansa. Pelastuslaki on lähtenyt aikaisemmin siitä, että pelastuslaitos on järjestänyt alueellaan piirinuohouksen, kun pelastuslaitoksella ei ole ollut omia nuohoajia, on palvelu ostettu ostopalvelusopimuksena, kertoo aluepalotarkastaja Seppo Arola Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Rantsilan asemalta.
Siikajokivarressa Pyhännällä ja Siikalatvalla nuohousoikeus on vielä vajaat puoli vuotta PK Nuohous- ja kiinteistötyö Oy:n aliurakoitsijoilla ja Siikajoella Mika Ollikaisella ja Kari Hämäläisellä.
Kuten ennenkin nuohoojalla on velvollisuus ilmoittaa kirjallisesti pelastuslaitokselle havaitsemistaan tulisijan tai savuhormin puutteista, puuttuvista tai liian heikkokuntoisista tikkaista, kattokulkutien osista tai katon turvavarusteista.
Uutta on, että nuohoojan tulee antaa asiakkaalle suoritetusta nuohoustyöstä todistus, josta selviää rakennuksen osoite, nuohoustyön suorittaja, nuohouksen ajankohta, tehdyt toimenpiteet, havaitut viat ja puutteet.
Nuohooja Tuomas Pellikka tarkentaa, että nuohoojien on jo aiemmin pitänyt säilyttää tehtyjen töiden arkistotiedot kymmenen vuoden ajan. Tuhoisan tulipalon sattuessa asuinrakennuksessa todennäköisesti myös nuohouskuitti tuhoutuu. Nuohoojan todistus ajallaan tehdystä nuohouksesta ja tulisijan kunnosta voi olla ratkaiseva dokumentti, kun vakuutusyhtiö päättää, korvaako vahinkoa vai ei. Pellikan mukaan on olemassa ennakkotapaus, jossa korvaus on evätty nuohoustyön laiminlyönnin vuoksi.