Viime syksynä oli ensimmäistä kertaa mahdollista aloittaa hirvestyskausi syyskuun alussa vahtimismetsästyksenä pelloilla. Peltometsästystä on mahdollisuus harrastaa hirviseurueen johtajan päätöksellä 12. lokakuuta saakka.
– Tämä hirvenmetsästysmuoto ei ainakaan viime vuonna aivan hirveää suosiota meidän alueella saanut. Muistaakseni alueella kaadettiin noin 8 500 hirveä ja niistä noin 150 kaadettiin ennen niin sanottua varsinaista hirvenmetsästyskauden alkua eli lokakuun toista lauantaita, kertoo Suomen riistakeskusten Oulun alueen riistapäällikkö Harri Hepo-oja.
Pääasiallinen syy peltohirvien metsästykseen on mahdollisten vahinkojen estäminen.
– Hirvi saattaa aiheuttaa vahinkoja viljelyksillä, niiden vahinkojen estämiseksi tuo mahdollisuus on avattu, Hepo-oja perustelee.
Seurueet joilla ei ole kylmää nylkyhallia tai teurastuspaikkaa joutuvat lämpimien kelien vuoksi odottamaan ilmojen jäähtymistä
– Jonkun verran seurueilla on kylmäsäilytyspaikkoja. Ne ovat kahdella lailla hyötysiä: alkukaudesta lämpimillä keleillä niitä käytetään pitämään hirvien käsittelypaikka viileänä tai kylmänä suorastaan ja loppukaudesta ne pitävät lihan sulana, kun lämpö pidetään muutamassa asteessa.
Hepo-oja pohtii peltohirvien pyynnin olleen viime syksynä ehkä rannikkoalueella suositumpaa kuin sisämaassa.
– Rannikolta monesti, jos aikainen talvi tulee, hirvet lähtevät talvilaitumelle sisämaahan jo lokakuun loppupuolella. Vahtimetsästyskauden aikana hirvet ovat vielä alueella.
Vahtimismetsästyksessä metsästäjän näköaisti on tärkein työkalu hirvien havaitsemisessa. Koiran käyttö on kiellettyä muutoin kuin tilanteissa, jossa haavakoksi jäänyt hirvi on löydettävä maastosta.