Paljon on vettä virrannut Lamujoessa siitä, kun kirjailija Pentti Haanpää sen rantamilla kulki. Paljon ja silti niin vähän.
Kirjailijan arvostus ei ole aina ollut paikallisille selviö, mutta eipä häntä ole unohdettukaan. Iso kiitos siitä kuuluu kotiseutuneuvos Seija Hankoselle. Hän keräsi ja talletti kirjastovuosiensa varrella Haanpään museon kokoelmiin valtavat määrät aineistoa.
Nyt tuo aineisto on digitoitu ja talletettu verkkoon virtuaalisten sormien ulottuville. Pentti Haanpään Seuran jäsenet voivat viimeinkin huokaista helpotuksesta. Aarre on tallessa.
Kaikkien kauempana asuvien Haanpää-fanien riemuksi museo ja sen sisältämien aineistojen luettelo löytyy nyt siis myös osoitteesta www.penttihaanpäänmuseo.fi.
Digitointihankkeen työryhmän puheenjohtaja Maija Saraste kertoi hankkeen valmistumiseen menneen kolme vuotta. Niihin sisältyi useita rahoitushakemuksia ja valtavasti työtä. Se ei tarkoittanut pelkkää kuvaamista ja tallentamista digi-muotoon, vaan myös analysointia ja kuvailuja.
– Pelkästään muistikirjoja oli toista sataa, Saraste paljasti muistuttaen työryhmään kuuluneen useita muitakin, toisiaan täydentäneitä henkilöitä.
Yksi heistä on muun muassa muistikirjojen analysointia tehnyt dosentti Kari Sallamaa, jolla on pitkä historia Haanpään tutkijana.
Aivan kaikki sisältö ei löydy suoraan museosivuilta. Kuvia on tallennettu digi.kirjastot.fi -sivustolle ja museolla selailtavien, vuosikymmenten varrella kirjoitettujen lehtiartikkeleiden tiedot löytyvät ARTO-tietokannasta.
– Haanpää on tällä hetkellä parhaiten dokumentoitu suomalainen kirjailija, sillä viitteitä löytyy yhteensä 2005, kun esimerkiksi Aleksis Kiveen liittyviä viitteitä on 1668, Saraste huomautti.
Kirjallisuus-Finlandialla palkittu juhlapuhuja, ohjaaja-kirjailija Juha Hurmeelle Haanpää on elinikäisen kiinnostuksen kohde, josta löytyy aina uusia puolia. Hän käsittelikin puheessaan Haanpään aikaansa edellä olevaa suhtautumista eläinten oikeuksiin.
– Hän tuo ne esille hurjalla tavalla. Esimerkiksi reppuselkäinen mies ja laiha hevonen on selkeä mestariteos, jonka aiheena on eläinrääkkäys, Finlandialla palkittu Hurme latasi antaen lisää esimerkkejä.
Hän luki otteen Korpisota-romaanista, jossa sotilaat löytävät evakoiden hylkäämästä kylästä kytkettyinä navettaan kuolleiden eläinten rintaman. Tuo näky on sotilaille pahempi kuin sotakentille raadeltujen ihmisten näkeminen.
– Haanpää oli epämiellyttäviä totuuksia tarjoileva kirjailija, siksi hän elää yhä. Hän kertoo siitä suuresta vastuun puutteesta, mikä meillä on eläinkuntaan nähden. Pentti Haanpää näki ne jo 1920-luvulla ja siksi hän on suuren sydämen valtava filosofi.
Haanpää-ilta päättyi Vaara-kollektiivin teatteriesitykseen Noitaympyrä. Sen teksti nosti oivalla tavalla Hurmeen esille tuomat seikat Haanpään kirjoitustavasta, ja vilahtelipa mukana myös eläinten oikeudet. Nyt kun sitä osasi uudella ajatuksella kuunnella.
