Pert­tu­li avasi ki­vi­kau­ti­sen aar­re­kät­kön­sä

Pyhäntä
9000 vuotta Pyhännän historiaa -näyttelyn yllätysesiintyjä. Pyhännän kunnan historia yltää aina kivikaudelle saakka. Noilta ajoilta peräisin on tämä pohjalainen kourutaltta, jonka Pauli Karppinen toi kirjastolle näyttelyn koonneen Matti Leiviskän yllätykseksi. Perttulinpäivien avauksen yhteydessä julkistettiin kirjastossa myös Pyhännän 9000-vuotista historiaa kuvaava näyttely. Avajaisiin kiirehti viitisenkymmentä kiinnostunutta. Tämä korvakenuija on peräisin rautakaudelta, joka ajoittuu 500eKr -1300 jKr välisele ajanjaksolle.
9000 vuotta Pyhännän historiaa -näyttelyn yllätysesiintyjä. Pyhännän kunnan historia yltää aina kivikaudelle saakka. Noilta ajoilta peräisin on tämä pohjalainen kourutaltta, jonka Pauli Karppinen toi kirjastolle näyttelyn koonneen Matti Leiviskän yllätykseksi.
9000 vuotta Pyhännän historiaa -näyttelyn yllätysesiintyjä. Pyhännän kunnan historia yltää aina kivikaudelle saakka. Noilta ajoilta peräisin on tämä pohjalainen kourutaltta, jonka Pauli Karppinen toi kirjastolle näyttelyn koonneen Matti Leiviskän yllätykseksi.
Kuva: Matti Leiviskä

Perttulinpäivien avajaistilaisuutta vietettiin maanantaina. Kirjaston ovien eteen ehti kerääntyä jonoa jo ennen ovien avaamista. Matti Leiviskä käyttikin tilaisuutta hyväkseen kertomalla sekä perttuliviikosta että kirjaston tiloissa olevasta näyttelystä.

Koko viikon esillä oleva taulu- ja esinenäyttely kertoo kunnan historiasta aina kivikaudesta lähtien.

– Pikkasen on jouduttu tekemään tiivistämistyötä, kun 9000 vuotta Pyhännän historiaa koottu 20 tauluun, Leiviskä kertoo.

Kivikautisia ja rautakautisia esineitä saatiin näyttelyyn lainaksi Kansallismuseolta ja Pohjois-Pohjanmaan museolta.

Mukana on muun muassa kivikautinen puinen mela ja korvakenuija sekä rautakautinen kirves.

– Pääosin esineet ovat Tavastkengän suunnalta, jossa kivikauden asutuksen painopiste on ollutkin.

Näyttelyn vetonaulana on Kansallismuseon kokoelmiin kuuluva Pyhännän raha-aarre, joka löytyi Leiviskänkankaasta Kajaanintietä rakennettaessa.

Nuorimmat kolikoista ovat vuodelta 1747, eli Leiviskän mukaan isovihan ja pikkuvihan väliltä.

– Ilmeisesti se on jonkun isännän rauhan aikaan kaivama "raha-talletus". Tuohon aikaan oli yleistä, ettei kätköjä säilytetty pihassa, sillä jos piha palaa, niin palaisi myös rahat. Ja jos kätkö oli vain isännän tiedossa ja hälle jotain sattui, niin jäi noutamatta, Leiviskä arvelee.

Tavastkengän ohella yksi kivikautisista asuinpaikoista sijoittuu kirkonkylän laitamille Periojan varteen. Siellä asuva Pauli Karppinen yllättikin Leiviskän tuomalla tälle pellosta löytämänsä kivikautisen esineen.

– Paulin tontti näyttää olevan hyvin otollinen. Saa jännittä joka kevät ja syksy, että mitä sieltä pottupellosta nyt löytyy, Leiviskä myhäili.

Tämänkertainen esine oli viherliuskekivestä tehty pohjalainen kourutaltta. Mallia on tyypillisesti käytetty ajanjaksolla 3200 - 5000 eKr.

Se jäi nyt osaksi näyttelyä ja päätyy Leiviskän mukaan todennäköisesti myöhemmin Kansallismuseoon.

Muut rekvisiittana olevat esineet ovat peräisin Pyhännän omasta kotiseutumuseosta, jonka kokoelmaa Leiviskä mielellään kartuttaisi.

– Tarkoitus on saada näitä esineitä Pyhännälle pidemmäksi aikaa, etteivät jää Kansallismuseon arkistoihin.

Mainos
Siikajokilaakson pelit

Pelaa Siikajokilaakson digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä