Pyhännän kunnan 110-vuotisjuhlavuoden ohjelma keskitettiin tietoisesti Perttuliviikkoon. Viikon varrella järjestettyjen tapahtumien esiintyjäkaarti koostui pääosin pyhäntäsistä. Juhlapuhujatkin löytyivät omasta takaa.
Markkinapäivän avauspuheenpitäjäksi oli kutsuttu 19 vuotta sitten Pyhännän kulttuuri- ja nuorisosihteerin tehtävistä uusiin haasteisiin siirtynyt Raili Turunen.
Turunen muisteli värikkääseen tyyliinsä, kuinka nykymuotoisten Perttulin markkinoiden järjestäminen alkoi melkein yli 30 vuotta sitten. Aiemmin myyjäisjutut oli järjestetty koululla ja nykyisen Iisakin torin huiteilla olleella vanhalla urheilukentällä oli tikan- ja saappaan heittoa.
Perttulitoimikunta päätti muuttaa tapahtumapaikkaa. Kun mietittiin, kuinka saataisiin markkinatunnelmaa ja ihmiset paikalle, kutsuttiin naapurikunnasta yleisön houkuttelemiseksi mies, jolla on iso käärme. Tämä temppu tepsi ja väkeä tuli paikalle. Seuraavina vuosinakin tehtiin paljon vaivaa väen houkuttelemiseksi Perttulien markkinoille erilaisia tempauksia järjestäen.
Markkinoiden esiintymislavalle ei nähty juhlavuonna lapsille suunnattua ohjelmaa, vaan lapsiperheiden paikalle houkuttelemiseksi oli kunnan juhlavuoden kunniaksi tilattu pieni muotoinen tivoli. Vapaa-ajanohjaaja Matti Saaranen on nähnyt työssään jo monet Perttulinpäivät ja kuvaili tällä kertaa lapsiperheiden viihtyneen torilla hyvän aikaa. Todennäköisesti perheillä ei ollut kiire mihinkään, kun lapset viihtyivät pitkään tivolilaitteiden äärellä.
Sunnuntaina juhlistettiin Pyhännän koululla vietetyssä pääjuhlassa samalla kertaa sekä kunnan että seurakunnan 110-vuotista taivalta, laajennetun liikuntasalin ja uuden kuntosalin avajaisia sekä Pyhännän historia III-kirjan julkaisua. Juhlassa käytetyistä puheenvuoroista välittyi, kuinka Pyhännällä ymmärretään, millaisen työn aiemmat sukupolvet ovat tehneet kunnan nykyisen tilanteen eteen. Määrätietoisella työllä köyhästä pitäjästä on kehittynyt viimeisten 50 vuoden kuluessa kunta, joka ei ole kokenut väkiluvun romahdusta ja jossa tehdään yhä työtä sen eteen, että Pyhännän nimi löytyisi Suomen kartalta vielä 50 vuoden kuluttuakin.
Juhlapuheessa Pyhännän kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Pyhännän historia III-kirjan kirjoittanut Matti Leiviskä arvioi Pyhännällä koetun pienoiskoossa suomalaisen yhteiskunnan muutoksen koko kirjo. Vuonna 1960 Pyhäntä oli pieni, köyhä ja syrjäinen maalaispitäjä, jolla ei näyttänyt olevan menestymisen mahdollisuuksia.
Paine pieniä kuntia kohtaan kasvoi valtiovallan taholta 1960-luvulla. Koska niiden ei uskottu selviävän alkaneesta rakennemuutoksesta, haluttiin ne yhdistää suuremmiksi kokonaisuuksiksi.
– Pyhännällä nämä puheet saivat aikaan vastareaktion: Surkeisiin ennusteisiin ei alistuttu vaan päätettiin toimia. Silloisten kuntapäättäjien rohkeat päätökset ovat kantaneet hedelmää paremmin kuin kukaan heistä uskalsi edes unelmoida. Nyt, yli 50 vuotta myöhemmin, Pyhäntä on Suomen teollistunein kunta. Melkoinen saavutus entiseltä Piippolan nälkämaalta, totesi Matti Leiviskä.
Juhlassa muistettiin Suomen Kuntaliiton myöntämällä kultaisella kunniamerkillä vähintään 30 vuotta kunnan palveluksessa työskennelleitä tai luottamustoimissa toimineita. Ansiomerkin saaneista paikalla olivat: Timo Aitto-oja, Terttu Heikkinen, Jouko Hiltunen, Marja-Liisa Hiltunen, Aila Hyvönen, Matti Konola, Raili Leinonen, Juhani Mahosenaho, Saara-Liisa Mahosenaho, Jouko Nissinen, Leena Nissinen ja Lauri Pahkala. Kunniamerkki on myönnetty myös seuraaville henkilöille: Sari Helander, Sirkka Kamula, Eila Knuutinen, Raija Knuutinen, Aila Mikkonen, Aila Mähönen, Sisko Mäki, Lea Piippo, Suoma Piippo, Mirja Tossavainen ja Arja Virtanen.
Artikkelia on korjattu 27.8. kello 11.40 historiakirjan kirjoittajatiedolla.