Peto ei kysy koiran henk­ka­rei­ta – liki 30 koiraa otti mittaa ko­ne­pe­dois­ta Ruu­kis­sa

Nina Kuusiston ja Riku Eilolan amerikanbulldog Diiva oli vähällä käydä kiinni 250-kiloiseen villisikaan. Raisa Alatalon 1,5-vuotias rottweiler Sisu piti kunnioittavan välimatkan karhuun, vaikka rohkaistui koko testin ajan.
Nina Kuusiston ja Riku Eilolan amerikanbulldog Diiva oli vähällä käydä kiinni 250-kiloiseen villisikaan.
Nina Kuusiston ja Riku Eilolan amerikanbulldog Diiva oli vähällä käydä kiinni 250-kiloiseen villisikaan.
Kuva: Tiina Niinimaa

Konepedoilla suoritettavaan testiin ei ole ikä- tai roturajoja ja Ruukissa nähtiinkin viime lauantaina 24. helmikuuta varsin kirjava kattaus erilaisia koiria, kun testiin saapui 15 eri rodun edustajan lisäksi muutama sekarotuinen.

– Petokaan ei kysy koiralta henkkareita, petotestaaja Asko Sorvo nauraa.

Ruukin testissä nuorin koira oli puolen vuoden ja vanhin jo yhdeksän. Mukana oli niin perinteisiä metsästysrotuja, kuin seura- ja harrastuskoiriakin. Koulutustausta ei kuitenkaan ole testin tuloksen kannalta merkityksellinen, vaikka pedon aiemminkin kohdanneet koirat on helppo erottaa.

Testi aloitetaan lyhyellä haastattelulla, jossa omistaja pääsee veikkaamaan koiransa käyttäytymistä. Yllätyksiä tulee silti usein.

– Pedot saavat aikaan alkukantaisia reaktioita, joita ei millään muilla keinoin saa esille, Sorvo kertoo.

Vaikka testi tehdään aina koiran ehdoilla ja koira poistuu pedon luota voittajana, tilanne on koiralle kaikkea muuta kuin leikkiä. Kyse on hengissä säilymisestä ja vaaran uhatessa uskollisinkin koira huolehtii ensisijaisesti itsestään.

Omistajalle petotesti antaa arvokasta tietoa koiran luonteesta ja käyttäytymisestä. Testissä käytetään täytettyjen eläinten lisäksi aitoja hajuja ja ulosteita, joihin koira reagoi perimänsä ohjaamana. Sorvon mukaan koiran kannalta merkityksellistä ei ole se, kulkeeko peto omin tassuin vai äänettömän moottorin avustamana.

– Testin jälkeen jo pelkkä haju saa koirassa aikaan reaktion, Sorvo kuvailee. Tämän pohjalta omistajan on entistä helpompi tulkita koiransa eleitä ja mahdollisesti jopa tunnistaa petojen läsnäolo metsälenkillä.

Raahelaiset Nina Kuusisto ja Riku Eilola olivat tuoneet pian 6-vuotiaan amerikanbulldognarttunsa Diivan Ruukkiin testattavaksi sekä villisialla että ilveksellä. Muutamaa vuotta aiemmin Diva oli kohdannut testissä karhun ja suden.

Kuusisto kertoo, että testin myötä pennusta saakka arka ja pelokas Diiva oli selvästi reipastunut ja saanut lisää itsevarmuutta ihan arkielämäänkin.

Ihmisjoukossa rauhallisesti esiintynyt Diiva syttyi konepedot kohdatessaan niin, että Sorvo joutui lähes pelkäämään konesika Maurin ja Elvis-ilveksen puolesta.

Ruukissa petotestin järjestäneiden Saija Jaatisen ja Satu Mustosen idea syntyi omasta tarpeesta. Jaatinen on halunnut jo pitkään testata omat koiransa ja Mustonenkin oli miettinyt sekarotuisen Sirun testauttamista.

Kun tuumasta päästiin toimeen ja Sorvon petolauma tuotiin Jaatisen kotipihaan, kaikki koirat pääsivät koettamaan rohkeuttaan konesusi Arskan kanssa.

Erityisesti Jaatisen perheen saksanpaimenkoirat, 3-vuotias Peto ja puolivuotias Sera yllättivät rohkeudellaan.

Jokainen osallistuja sai kirjallisen ja suullisen arvioinnin koiran onnistumisesta. Sorvon kokemuksen mukaan kumpikaan Jaatisen koirista ei olisi ensimmäisenä suden ruokalistalla, vaikka alkuhaastattelussa perhe uumoili Sera-pennun olevan toisinaan jopa hieman arka.

Ilmoita asiavirheestä