Lamujoki ja Kortteinen -vesistöillassa keskustellaan muun muassa, onko Kortteisen tekojärvi toiminut tulvasuojelussa kuten järven kaavailtiin toimivan.
FL, historian tutkija Matti Leiviskä on tutkinut Lamujoen vesistöalueen historiaa osana Pyhännän historia III-osan tekoa. Kortteisen valmistumisesta on 50 vuotta, mutta itse asiassa paikalla on ollut järvi jo noin 9000 vuotta sitten arviolta aina 1600-luvulle asti.
Kortteisen alue vapautui viime jääkauden mannerjään ja sen sulamisvesien alta, minkä jälkeen paikalle muodostui Lamujoen laajentuma, Kortteinen eli Kortteisenjärvi.
– Nykyistä Piippolan kylää kutsuttiin vielä 1500-luvulla järven mukaan Kortteiskyläksi, Leiviskä kertoo.
Kortteisenkylä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1562 veroluetteloissa. Luultavasti juuri Kortteisenjärvi ja sen tarjoamat luonnonniityt houkuttelivat ensimmäiset asukkaat alueelle. Sukunimien perusteella kylässä asui kolme Piippoa ja yksi Pellikka perheineen. Ensimmäiset asukkaat olivat lähtöisin Karjalan suunnalta.
– Järvi on ilmeisesti kuivattu hyvin varhaisessa vaiheessa, sillä sitä ei löydy vanhimmastakaan Siikalatvan aluetta kuvaavasta kartasta vuodelta 1653. Perimätieto järvestä kuitenkin säilyi 1900-luvulle asti, Matti Leiviskä selventää.
Kortteisen aluetta käytettiin Kangaskylän ja Piippolan talojen luonnonniittynä pitkälle 1900-luvulle saakka. Sotien jälkeen toteutetut runsaat metsäojitukset ja soiden kuivaamiset pahensivat tulvia Lamujoen ja Siikajoen rantamilla, koska luonnolliset vesivarastot eivät enää pidätelleet sulamisvesiä.
– Maanviljelijöiden ja kuntien vaatimuksesta aloitettiin Pohjois-Pohjanmaalla lukuisia jokien perkaus- ja säännöstelyhankkeita. Niiden tarkoituksena oli maatalouden tulvasuojelu, Leiviskä toteaa.
Maakunnan suurin hanke oli Uljuan altaan rakentaminen Siikajokeen, mutta pienempinä tulvasuojeluhankkeina toteutettiin muun muassa Iso Lamujärven ja Vähä Lamujärven säännöstely, Siikajoen ja Lamujoen perkaus ja Kortteisen tekoaltaan rakentaminen 1960-luvun lopulla. Satoja vuosia luonnonniittynä ollut Kortteisen järviallas vesitettiin uudelleen.
– Jo vuosikymmen myöhemmin, 1970-luvun lopulla, asenteet olivat muuttuneet lähes päinvastaisiksi. Nyt pidettiin tärkeänä vesistöjen suojelua ja monet tulvasuojelun nimissä tehdyistä muokkauksista todettiin epäonnistuneiksi. Niistä aiheutuneet haitat olivat usein hyötyjä suurempia, minkä vuoksi monissa kohteissa aloitettiin vesistöjen ennallistaminen.
Lamujoki ja Kortteinen -vesistöillan esitysten ja keskustelun keskiössä ovat Lamujoen nykytila ja sen parantamismahdollisuudet.
Aihetta lähestytään kansalaisten havaintojen, viranomaisten keräämän materiaalin sekä kesän 2018 ilmakuvien pohjalta.
Tarkastelussa on Lamujoki-vesistö kokonaisuutena, erityisesti Kortteisen suunnasta katsoen.
Illan tavoitteena on edistää konkreettisesti kunnostustoimien liikkeelle saamista Lamujoella ja sen valuma-alueella.
Tilaisuudessa on paikalla vesistöasiantuntijoita Pohjois-Pohjanmaan elystä ja Pöyry Oy:sta.