Pinolan navetan suojiin sopii 240-li­ha­nau­taa –Tuo­tan­to­suun­nan vaihtoa har­kit­tiin pitkään

Kunnan onnittelut toivat Seija Junno, Mikko Äijälä, Hannu Komu ja Toni Långström. Kari ja Anitta Kaartinen kävivät tutustumassa Sami Pinolehdon uuteen 240-paikkaiseen sonninavettaan ja muistelivat, kuinka heidän sonninavettansa oli 1981 valmistuessaan vain 81-paikkainen, mutta Pulkkilan suurin. Pinolan tilan valoisassa navetassa on kahdeksan karsinaa, joihin jokaiseen tulee 30 sonnia.
Kunnan onnittelut toivat Seija Junno, Mikko Äijälä, Hannu Komu ja Toni Långström.
Kunnan onnittelut toivat Seija Junno, Mikko Äijälä, Hannu Komu ja Toni Långström.
Kuva: Sari Kihnula

Kotitilaansa vuodesta 2002 isännöinyt Sami Pinolehto teki noin vuosi sitten päätöksen tilan tuotantosuunnan vaihdosta. 20-päisen lypsylehmänavetan rinnalle Pinolan pihapiiriin on noussut kokonaisurakointina rakennusliikkeen toteuttama lihasonnikasvattamo. Tekemistä on rakennusaikana riittänyt myös isännällä joka teki omana työnä muun muassa maansiirto- ja pohjatyöt.

Pinolehto päätyi tuotantosuunnan vaihtoon, koska koki, että lypsylehmien hoito ei pidemmän päälle onnistu yksin yrittäen.

– Koko 2000-luvun olen oikeastaan tätä asiaa pohtinut. Päätös oli tehtävä, koska haluan jatkaa karjan kasvattamista.

Nykyaikaisen sonnikasvattamon päivittäisten töiden pitäisi sujua yhden miehen voimin. Lanta huilaa parsista ilman konevoimaa kanaaleihin. Rehun jako hoituu koneellisesti rehuvaunulla. Tavoitteena on, että navetta on täynnä maalis–huhtikuulla. Sonnivasikat saapuvat tilalle noin puolivuotiaana. Iso navetta täytetään vaiheittain lypsylehmätiloilta myyntiin tulevilla sonneilla.

– Onhan tässä edessä pitkä työmaa, että saadaan sonnit tasaiseen kiertoon, tuumaa Sami Pinolehto ja tarkentaa, että lypsylehmiä lypsetään sonnikasvattamon rinnalla vielä noin vuoden verran.

Ensimmäisten joukossa uuden navetan yrittäjää pääsivät onnittelemaan Siikalatvan kunnan edustajat. Kunnanvaltuuston puolesta tervehdyksen tuonut Toni Långström tähdensi, kuinka tärkeitä maatalousyrittäjät ovat kunnan näkökulmasta eri toimialojen yrittäjien rinnalla. Tämä tulee liian harvoin julkisesti todettua ja tahtoo arjessa unohtua, koska tilat eivät katukuvassa juuri näy. Tekninen johtaja Hannu Komu toivoi, että maatalousyrittäjät olisivat kuntaan yhteydessä, jos kunta vain voi jotenkin auttaa yritystoiminnan kehittämisessä.

Kyläläiset iloitsivat Laakkolaan nousseesta uudesta navetasta.

 – Miten ihmeessä tänne raskii laskea karjan sisälle? Siitä se lähtee, ihasteli Anitta Kaartinen valoisaa ja puhdasta navettaa silmäillen.

Anitta ja Kari Kaartinen muistelivat heidän sonninavetan olleen navetan 1981 valmistuessa Pulkkilan suurin, kun eläinpaikkoja oli 81. Nyt Samin navetassa eläinpaikkoja on kolminkertainen määrä.

– Uteliaisuudesta, mielenkiinnosta tultiin katsomaan, miltä näyttää nykyaikainen navetta. Meillä oli toisella puolen käytävää karsinat ja toisella parret, Kaartiset kuvailivat.

Uuden navetan rakentaminen on taloudellisesti iso satsaus. Pinolehto kertoo ely-keskuksen hyväksymän kustannusarvion olleen 557 000 euroa. Jo rakentamisen alkaessa tiedossa oli, että alvittomat kustannukset nousevat noin 650 000 euroon. Rakentamispäätöstä tehdessä yrittäjä on saanut perustella investointitarpeen hyvin myös rahoittajalle.

Hkscan Finland Oy:n naudanlihantuotannon asiantuntija Kimmo Haapanen valottaa, että uusia hankkeita on vireillä jonkin verran, mutta tuotantotilojen rakentaminen ei ole niin vilkasta kuin muutama vuosi sitten.

Pinolan tilan navetassa sonnit kasvavat vuoden päivät, kunnes saavuttavat noin 350–400 kilon lihapainon. Rakenteissa on kiinnitetty huomiota eläinten hyvinvointiin muun muassa ritilämatot asentaen.