Siikajokilaaksossa esiteltiin joulun alla Siikajoen kunnan graafisen ilmeen uudistusta (Siikajoki-laakso 15.12.2016). Pääkirjoituksessa uutta ilmettä pidettiin raikkaana, tyylikkäänä, jopa arvokkaana.
Kirjoittajan mielestä graafiset ratkaisut painuvat muistiin ja herättävät jopa tunteita. Pääkirjoitus päättyi kysymykseen: ”Siikajoen uusi ilme herättää luottamusta, oletko samaa mieltä?”. Jonkinlaisena vastauksena tässä pari näkökulmaa aiheeseen.
Taustaksi sopinee mainita, että toimin ”nuorna miehenä” 1970-luvun alkupuolella Paavolan ja Revonlahden yhdistyessä Ruukin kunnaksi uuden kunnan vaakunatoimikunnan sihteerinä. Silloin päädyimme monien kelpoehdotusten joukosta esittämään Ruukin kunnan vaakunaksi yhdistelmää, johon liitettiin Paavolan kunnan jokivarsien väliin Revonlahden vaakunassa kolmen kuusen yläpuolella olleet kolme tähteä.
Ne saattoi ajatella uuden kunnan kolmeksi keskustaajamaksi: Paavola, Revonlahti ja Ruukki. Nyt Siikajoen uutta siksak-kuvioista logoa katsoessa voi nähdä Revonlahden vanhan vaakunan kolmen kuusen tehneen paluun modernissa muodossa.
Paavolan, Ruukin ja vielä Siikajoenkin vaakunassa esiintyvä siksak-kuvio ulottuu reunasta reunaan ja on alunperin voitu mieltää siikajokilaakson metsiksi ja niitä hyödyntäneen saha- ja muun teollisuuden pysyväksi muistoksi.
Kunnanjohtaja Tuomen mukaan uuden logon kolmen aallon siksak-kuvion voi mieltää veden liikkeeksi, metsäksi, taloiksi tai vaikka kunnan kolmeksi kirkoksi.
Samalla kun ”sahanterä” on katkaistu kolmeksi piikiksi, on katkennut myös yhteys siikajokivarren teolliseen perinteeseen. Vaikka esimerkiksi Ruukin Yrityspuisto pyrkii sitä omalta osaltaan parhaansa mukaan modernillakin tavalla jatkamaan.
Sama puute näkyy myös ”kaiken kruununa” kunnan omassa Siikajoki-kuosissa, ”johon on ikuistettu paikkakunnalle ominaisia piirteitä kuvin”. Kehityspäällikkö Lappalaisen mukaan ”kuosi edustaa siikajokista elämäntapaa ja asioita, joista olemme tunnettuja”. Ja niitä ovat vesi, luonto, eläimet, lapset ja perheet, elämisen ilo ja harrasteet.
Valitettavasti nuo piirteet voi mainosmielessä itseensä liittää jokseenkin kaikki Suomen kunnat. Mutta Pohjois-Suomen vanhinta teollista perinnettä ei kaikilla ole.
Siikajoki-kuosissa eläimet ovat mielestäni yliedustettuina: hevonen, siika ja graafisesti muista kuvioista täysin poikkeava ja hankalasti tunnistettava ”tassunjälki” (vai mikä se on?).
Tuon ”tassunjäljen” tilalle olisi voinut – tai ehkä vieläkin voisi – laittaa graafisesti kokonaisuuteen paremmin sopivan ja toisten kuvioiden tapaan ääriviivoilla tehdyn kuvan Yrityspuiston savupiipullisesta tehdasrakennuksesta, josta on hyvä valokuva Siikajokilaakson Ruukkia esitelleessä jutussa 10.11.2016.
Näin noillakin sahoilla ja tehtailla vuosikymmenien mittaan työskennelleet ja nyt Yrityspuistossa työskentelevät saisivat Siikajoki-kuosiin oman, heidän työtään arvostavan ”tassunjälkensä”.
Vilkaisin myös kunnan nettisivuja. Siellä uusi ilme vaikuttaa raikkaalta ja tyylikkäältä, ja sivut ovat selkeät ja helpot käyttää. Hyvä niin. Mutta ulkoasun lisäksi sisältökin pitää jaksaa päivittää – vieläpä tiheämpään tahtiin.
Perustietoa kunnasta -sivulla naapurikunnaksi esitellään vielä Vihantikin, vaikka se liitettiin Raaheen jo vuoden 2013 alussa.
Entä sitten tuo pääkirjoittajan esittämä kysymys – oletko samaa mieltä, että Siikajoen uusi graafinen ilme herättää luottamusta?
Ehkä kirjoituksestani ilmenee häivähdys epäluottamusta graafisen ilmeen uudistaneiden historia- ja perinnetietoisuutta kohtaan.
Toivottavasti jotain on vielä korjattavissa. Niin moderniksi ei saa tulla, että perinteet ja niistä kumpuavat kunnan vahvuudet unohtuvat.
Onnea ja menestystä kymmenvuotiaalle Siikajoen kunnalle.
Asikkala, sydän aina Ruukissa