Pyhännän kunnantalolla odotetaan alkaneesta vuodesta muodostuvan vilkkaan.
– Meillä on käynnissä isoja hankkeita, isoimpana Piiparinmäen tuulivoimapuiston rakentamisen käynnistyminen. Rakennustyöt tulevat näkymään myös täällä kunnassa. Toinen iso asia on Pyhännän liikekeskuksen rakentaminen, toteaa kunnanjohtaja Jouko Nissinen.
Liikekeskuksen vaikutus Pyhännän palvelutarjontaan on merkittävä. Keskuksen valmistumisen myötä Sale-kauppa ja muutamat muutkin liiketoiminnot siirtyvät liikekeskukseen ja kuntaan saadaan uusia palveluyrityksiä.
Keväällä valmistuu myös liikuntahallin laajennuksen ja uuden kuntosalin käsittävä rakennustyömaa Pyhännän koulukeskuksen yhteydessä.
– Uudet tilat tulevat parantamaan Pyhännän liikuntapalveluja. Ei ole lopullisia päätöksiä tehty, mitä nykyiseen kuntosalitilaan tulee.
Pyhännälle on valmistunut viime vuosina useita rivitaloja, joihin on rakennettu myös kunnan tytäryhtiön vuokrattavaksi vuokra-asuntoja.
– Asuntorakentamisen osalta on vielä harkinnassa, miten edetään tänä vuonna. Useampia vaihtoehtoja on olemassa, mutta päätöksiä ei ole tehty. Uusille, hyville asunnoille on ollut kunnassa kysyntää.
– Sosiaalipalvelut on nyt Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä. Yhdestoista päivä on menossa, tuumasi Jouko Nissinen perjantaina.
Nissinen arvioi toiminnan lähteneen suunnitellusti liikkeelle. Vuoden vaihteessa ei toteutettu kaikkia toimintatapojen muutoksia, vaan muutoksia tehdään pienin askelin, asia kerrallaan varmistaen, että palveluiden toimivuus on taattu.
Kuluvan vuoden aikana edessä on muun muassa sosiaalitoimiston terveyskeskukseen muutto.
– Meidän tarkoitus on edelleen tarjota hyvät ja laadukkaat palvelut Pyhännällä. Muutoksen läpi vienti ei saa notkauttaa palvelun laatua.
Sosiaalitoimen ulkoistuksen myötä Pyhännän kunnan palveluksesta siirtyi vuoden vaihteessa reilut 30 työntekijää Haapaveden kaupungin työntekijöiksi.
– Kunnan palvelukseen jää siirron jälkeen reilut 60 henkilöä. Hallinto-osastolle ei jäänyt montaa henkilöä. Pääosa henkilöstöstä on sivistysosaston palveluksessa.
Pyhäntä seurasi vuoden vaihteessa naapurikuntien esimerkkiä ja siirsi palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon kuntien yhdessä omistamaan Heta-palveluun.
– On päästy ihan hyvin liikkeelle. Totta kait vielä tulee päällekkäisyyttä, esimerkiksi viime vuoden tilinpäätös ja viime vuoden loput laskut hoidetaan kunnan toimesta.
Tavallisen pyhäntäläisen elämään ei ole vaikutusta sillä, kuka palkat laskee ja henkilöstöhallinnon hoitaa.
– Suurin muutos näkyy siinä, että entistä enemmän siirrytään sähköiseen laskutukseen, kuvailee Nissinen.
Vuoden 2019 talousarviota hyväksyessään Pyhännän kunnanvaltuustolla ei ollut kaikilta osin käytössä tarkkaa sosiaalitoimen menoja kuvaavaa aineistoa.
– Talousluvut tarkentuvat tämän vuoden aikana. Jossain määrin tämä vuosi on poikkeuksellinen Helmeen ja Hetaan siirtymisen myötä.
Nissinen tähdentää, että talousarvio on aina talousarvio: Vuoden aikana voidaan joutua tekemään nopeitakin päätöksiä esimerkiksi, jos jossain kiinteistössä tarvitaan pikaisia saneeraustoimia.
Pyhäntä purjehtii kohti uutta vuosikymmentä kuntana, jossa on Pohjois-Pohjanmaan alhaisin tuloveroprosentti ja valtakunnallisesti kunta on asukaslukuun suhteutettuna Suomen teollistunein paikkakunta.
– Joku voi ajatella, että tällaisen kunnan johtaminen on helppoa. Kasvu tuo kuitenkin mukanaan aina haasteita. Viime vuosina on investoitu paljon ja lisätty elinvoimaa, se näkyy meillä Pyhännällä velkamäärän kasvuna. Totta kait investointeja helpottaisi, jos olisi takataskussa rahaa niin, että koppaisi siitä tarvittaessa rahat pöytään, mutta näin ei ole. Edelleen tulee muistaa, että ollaan pieni kunta, haasteet ovat meillä osaltaan erilaiset kuin monella muulla kunnalla.
Kunnanjohtaja odottaa, miltä viime vuoden lopullinen väkilukutilasto näyttää. Ennakkotietojen valossa väkiluvun kehityksessä on tullut pientä takapakkia.
Haasteista puhuttaessa Nissinen nostaa esille kaksi asiaa: Työvoiman saanti sekä tiestön kunto ja hoito.
– Työvoiman saanti Pyhännälle on kasvava ongelma, sen eteen joudumme tekemään töitä koko ajan. Miten saisimme täällä töissä kävijät muuttamaan kuntaan ja miten yritykset saavat tarvitsemansa työvoiman. Eri tahojen yhteistyö on tässä avainasemassa.
– Teiden hoito on ympärivuotinen ongelma. Palautetta tulee erityisesti pienemmiltä teiltä. On syytä muistuttaa, että ihmiset eivät valita turhasta, tähdentää Jouko Nissinen.