Suomen tasavallan 14. presidentinvaalit ovat jo niin lähellä, että ennakkoäänestys alkaa. Ensi keskiviikkona 17. tammikuuta pääsee jo uurnille antamaan äänensä ennakkoon ja mahdollisuus jatkuu 23. tammikuuta saakka. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 28. tammikuuta.
Mahdollisen toisen kierroksen ennakkoäänestys on 31.1.–2.2. ja varsinainen vaalipäivä 11. helmikuuta.
Tällä kertaa äänestäjillä on runsaasti valinnanvaraa. Ehdokkaita on kaikkiaan kahdeksan puoluekentän laidasta laitaan. Joukkoon mahtuu myös valitsijayhdistyksen ehdokkaita. Kenties kovin kamppailu käydäänkin valitsijayhdistysten miesten kesken ja puolueiden ehdokkaat jäävät jalkoihin.
Äänestysinto alle keskiarvon
Vuoden 2012 presidentinvaaleissa oli kaksi kierrosta. Ensimmäisellä kierroksella jokilaakson äänestysinto jäi hieman maan keskiarvon, 72,8 prosenttia, alapuolelle. Ahkerimmin uurnilla kävivät siikajokiset äänioikeutetut, joista 71,2 prosenttia käytti oikeuttaan. Pyhännän äänestysprosentti oli 68,7 ja Siikalatvan 67,6.
Toinen kierros ei saanut väkeä enää liikkeelle. Siikalatvalaisista äänioikeutetuista vain 54 prosenttia ja pyhäntäsistä 59,8 prosenttia kävi äänestämässä. Siikajoella uurnille lähti 61,5 prosenttia äänioikeutetuista. Koko maan äänestysprosentti oli 68,9
Presidentti on Suomeen valittu kaikkiaan 20 kertaa. Ensimmäiset valitsijamiesvaalit olivat 1925 ja välillisesti presidentti valittiin sen jälkeen yhdeksän kertaa. Suoran vaalitavan mukaan valitaan maan isää nyt viidennen kerran. Ensimmäinen suorat vaalit olivat 1994.
Suomen historiassa on presidentti valittu kuusi kertaa muuten kuin virallisilla vaaleilla. Vuonna 1919 eduskunta valitsi Suomen ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin. Sotavuosina ei vaaleja voitu järjestää, joten vuoden 1937 valitsijamiehet hoitivat asian 1940 ja 1943. Presidentiksi tuli molempina vuosina Risto Ryti.
Vuonna 1944 eduskunta nimitti C.G.E. Mannerheimin presidentiksi virasta eronneen Rytin tilalle. Vuonna 1946 Mannerheim erosi virasta ja eduskunta nimitti hänen seuraajakseen J.K.Paasikiven.
Väliin jäivät vuoden 1974 vaalit, sillä edellisenä vuonna eduskunta poikkeuslailla päätti neljällä vuodella jatkaa Urho Kekkosen toimikautta. Hänet oli valittu kolmannen kerran presidentiksi 1968.
