Kirjallisen tuotantonsa lisäksi Kalle Päätalo jätti kulttuuriperinnöksi mittavan arkistonsa, jonka pääosan hän luovutti vuonna 1998 Taivalkoskelle Kallioniemi-Säätiön omistukseen. Päätalon kuoleman jälkeen aineistoa on saatu lisää perikunnalta. Kaikki saatu aineisto on sijoitettu Päätalo-keskukseen nimellä Professori Kalle Päätalon Arkisto. Arkiston tehtävänä on vaalia Päätalon elämäntyötä sekä Koillismaan kulttuuriperintöä ja murretta.
– Nyt haluamme luovuttaa tämän kolmannentoista Elämänmaljan Päätalo-instituutille kiitoksena arvokkaasta kulttuurityöstä, todetaan Suomen Elämäntarinayhdistyksen tiedotteessa.
Elämänmaljan ovat aikaisemmin saaneet professori J-P Roos; Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjallisuusarkiston johtaja Anna Kuismin; professori emerita Katarina Eskola; ITE-taiteen monitoimimies, kuvataiteilija Erkki Pirtola; Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikko, kirjailija Suvi Ahola; Oulun yliopiston kasvatustieteen professori Leena Syrjälä; filosofian tohtori Mirjaliisa Lukkarinen-Kvist; tarinankertoja Aune Aho; Pentti Haanpään seura; ohjaaja, tarinankertoja Kari Krapu; historian tutkija, tietokirjailija Harri Turunen ja kouluneuvos Helena Alhosaari.
Elämänmaljan on muotoillut kärsämäkinen taiteilija Leila Konola-Hyvölä. Kunniakirja on kalligrafi Leila Päivärinnan käsialaa.