MTK Pyhännän pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Konola on kevään korvalla jättänyt vastuun nuoremmalle kaimalleen, Matti Kumpulaiselle.
Ahokylässä asuva Kumpulainen on yhdistyksen tuoreimpia jäseniä, mutta ei ole jäänyt jäsenistölle tuntemattomaksi.
– MTK-väki on tuttua, kun kaikki pyhäntäsiä ollaan, Kumpulainen lausahtaa.
Hän on tuore tapaus myös tuottajarintamalla, sillä kotitilalla ei karjaa tai hevosia ole ollut pariinkymmeneen vuoteen. Insinöörimies on itse tullut tunnetuksi enemmän mekaniikkaan suuntautuneen Macutec -yrityksensä kautta.
Jokin houkutteli hänet kuitenkin takaisin esipolvien tielle. Maito- tai karjatilalliseksi Kumpulainen ei ole suuntaamassa, vaan kurkottelee kasvimarkkinoille.
– Aloitin viljelyn viime kesänä kaurasta ja rypsistä. Nyt on tarkoitus ottaa mukaan myös avomaan juurekset, Kumpulainen kertoo.
Hän aikoo keskittyä naatista nostettaviin porkkanaan, punajuureen ja lanttuun.
Ajatus juuresviljelystä nousi suoraan kotikylän maaperästä.
– Maalajit on monessa paikkaa niin raskaat, ettei juurekset menesty. Ahokylässä on juurestenviljelyyn sopivaa kevytrakenteista hietamaata ja mullikkoa.
Uuden puheenjohtajan insinööriluonne paljastuu, kun hän kertoo suorittaneensa tutkimuksia vähän joka suunnalta. Päätöksen pohjalla on siis sekä alaa tuntevien kokemukseen että tieteellisiin tutkimuksiin pohjautuvaa tietoa.
– Netin avulla olen yrittänyt miettiä kaikki kompastuskivet ja teettänyt myös maaperäkartoitukset olemassa olevien lohkojen pinta- ja pohjamaasta.
Omakohtaisista kokemuksista puhuttaessa mies hörähtää, että on hänellä kasvimaa ollut.
– Ja äidillä oli aina omat vihannekset. Minut on myös hyväksytty Kajaaniin viljelijäkoulutukseen. Saman tien vaan raakasti kaikki peliin.
Pelottomasti uuteen tarttuva Kumpulainen on tällä hetkellä kotikylänsä ainoa viljelijä. Omaa maata ei ollut tarpeeksi, joten vuokramaata on hankittuna lisäksi noin 50 hehtaaria. Ahokylän peltolohkot ovat olleet kuin tilkkutäkki, mutta onneksi niistä on saanut kokonaisuuksia, jolloin ojituksen voi modernisoida suurille nykykoneille soveltuvaksi.
– Niillä on äkkiä laskien parikymmentä omistajaa, joten on tässä väkeä tullut porisutettua.
Tähtäimessä on luomuviljely. Suurin osa pelloista on ollut paketissa jopa 70-luvulta lähtien, joten ne ovat jo tasapainoisessa tilassa luonnon kanssa. Näin ollen ne siirtyvät raiviopeltona suoraan luomuun, ilman siirtymävaihetta.
Osa pelloista siirtyy viherlannoituksen kautta viisivuotiskiertoon, eli niiden ensimmäiset satokaudet ovat odotettavissa parin kolmen vuoden kuluttua.
– Ensi kesänä porkkana lähtee vielä tavanomaisena, joten sadon voi viljellä vielä epäorgaanisien lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden avulla.
Kumpulainen tuli juuri valituksi Pyhännän uuteen valtuustoon. Kunnalliselämään hän ei vielä haastatellessa kajonnut, mutta MTK-toiminta kiinnosti vaikutus- ja tiedonsaantimahdollisuuksien vuoksi.
– Puheenjohtajuus antaa hyvän mahdollisuuden tutustua nykymaatalouteen ja sen edunvalvontaan. Tässä näkee sekä omat että muiden viljelijöiden tarpeet.
MTK Pyhännän kapteeni päivittelee maatalouden kustannusrakenteen olevan tällä hetkellä niin ongelmallinen, että kehittämistä todella olisi. Olisihan se hyvä, että viljelijällekin jäisi taskun pohjalle muutakin kuin ruohonkorsia.
– Kuluttajatyöhön on panostettava, jotta he ymmärtäisivät ja muistaisivat meidän työn arvon. Suomalainen ruoka on puhdasta ja terveellistä ilman vippaskonsteja, joita maailmalta paljastuu silloin tällöin.