Siikajokilaakso Puutiaiset eli punkit ovat runsastuneet voimakkaasti Suomessa ja muualla Euroopassa. Tämä pieni niveljalkainen otus on löytänyt tiensä myös Siikajokivarteen. Punkkeja on havaittu erityisesti jokirannassa sekä meren äärellä. Lajin yleistymisen syyksi arvellaan globaalin ilmastonmuutoksen vaikutusta joko suoraan puutiaisiin tai niiden isäntäeläimiin.
Punkin reviirin laajenemisesta Siikajokivarteen on viitteitä, mutta vain harva tuntuu todellisuudessa joutuneen punkin puraisemaksi. Muun muassa ahkerasti maastossa liikkuva Siikajokilaakson riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Ari Mustonen paljastaa, ettei ole koskaan tavannut koko otusta.
– Ei ole havaintoja, mutta mediasta olen lukenut. Paikallista tietoa tai henkilökohtaista kokemusta minulla ei punkeista ole, Mustonen toteaa.
Samaa sanovat myös monet jokivarressa asuvat sekä luonnossa ja meren äärellä paljon liikkuvat ihmiset. Punkkihavainnot näyttävät siis olevan yksittäistapauksia.
Punkit lienevät kaikista tutuimpia koirien ja kissojen omistajille. Eläimet kahlaavat pitkässä heinikossa ja sakeassa ryteiköissä, joissa punkitkin viihtyvät. Siikajoen petoyhdyshenkilönä toimiva Erkki Kivimäki ei ole itse nähnyt punkkia, mutta hän kertoo kuulleensa koiraihmisiltä, että esimerkiksi Merikylän satamasta on saattanut tarttua koiraan jopa toistakymmentä punkkia.
Saman suuntaista tietoa antaa myös Turun yliopiston viime vuonna teettämä kansalaiskysely, jonka avulla kartoitettiin havaintoja ympäri Suomen. Tero Kemola Turun yliopiston puutiasprojektista kertoo, että suurin osa Siikajokivarren punkkilöydöistä on tehty vesistöjen ääreltä ja punkit on löydetty juuri koirista tai kissoista. Pari on ollut ollut vaatteissa tai hiuksissa. Aivan tavatonta ei ole, että lemmikki kerää lenkin varrelta useita punkkeja turkkiinsa.
– Muutama ilmoitti, että lemmikeissä on kiinni useita. Kaikki tämä vaikuttaa aika tyypilliseltä rannikon paikkakunnalle. Joskus kissat ja koirat voivat kantaa useita, jopa kymmeniä, puutiaisia karvoissaan, Kemola kertoo.
Punkkihavaintoja ilmoitettiin yliopistolle yhteensä 4 371 kappaletta, joista suurin osa oli tiheimmin asutuilta seuduilta kuten pääkaupunkiseudulta, Turusta ja Tampereelta. Havainnoista 6 oli tehty Siikajoelta, 3 Siikalatvalta ja 1 Haapaveden Aittokylältä. Siikajoella punkkeja on löydetty jokisuulta, Siikajoenkylältä, Revonlahdelta, Merikylästä sekä Tauvosta, Siikalatvan punkit ovat peräisin Rantsilasta ja Pulkkilasta.
Kemola muistuttaa, että kansalaiskyselynä toteutetun tutkimuksen tuloksista ei voi tehdä minkäänlaisia määrällisiä tulkintoja. Hän arvelee, että moni punkkihavainto on jäänyt ilmoittamatta.
– Varmasti voidaan vaan todeta, että Siikajokilaaksossa on puutiaisia, kuten niitä on koko Suomessa aina eteläistä Lappia myöten, Kemola toteaa.
Todennäköisin paikka tavata punkki on Kemolan mukaan siellä, missä ilmankosteus on sopiva. Eniten niitä on rannikolla ja saaristossa, mutta vuosien varrella laji on ulottautunut myös syvemmälle Suomeen.
– Puutiaisethan eivät kestä kuivumista. Tämä selittänee sen, miksi niitä on aina ollut eniten rannikolla ja saaristossa ja myös Järvi-Suomi on hyvin edustettuna. Samasta syystä liian kuivat mäntykankaat tai esimerkiksi lyhyeksi leikatut pihanurmikot eivät ole puutiaisten suosituimpia elinympäristöjä, kun taas kosteana paremmin pysyvät kuusimetsät ovat.
Yliopiston viime vuonna tekemä kansalaiskysely on osa puutiaistutkimusta, jonka tarkoituksena on selvittää punkkien esiintymistä Suomen alueella. Tänä vuonna yliopisto pyytää kansalaisia lähettämään puutiaisia lajinmääritystä varten. Tarkoituksena on selvittää etenkin huonosti tunnetun taigapunkin levinneisyyttä Suomen alueella.
Puutiaiset levittävät kahta vaarallista tautia: bakteeriperäistä borrelioosia sekä virusperäistä puutiaisaivokuumetta. Viimeksi mainittua vastaan on kehitetty rokote, jota on markkinoitu näkyvästi ympäri Suomen. Rokotetta saa myös rokotebussista, joka kiertää Pohjanmaan rannikkoseudulla aina Kristiinankaupungista Kemiin.
Siikajoen apteekkari Jukka Syrjälä arvelee, että pelottelevampaan mainontaan siirtyminen johtaa tänä keväänä siihen, että entistä useampi hankkii rokotuksen. Muutamat valveutuneimmat asiakkaat ovat jo ennättäneet rokotteen hankkimaan. Varsinkin koiran omistavien asiakkaiden tietoisuus punkeista on kasvanut, ja Syrjälä uskoo, että juuri tämän vuoksi lemmikkejä tutkitaan enemmän punkkien varalta ja näin ollen punkkeja myös löydetään enemmän. Punkkikauden alkaminen näkyy apteekissa erityisesti muiden oheistarpeiden myynnissä.
– Punkkipinsetit on myyty jo palvelupisteeltä loppuun. Koirien punkkipantoja on myyty jo iso määrä, melkein sen verran, mitä koko viime vuonna, Syrjälä kertoo.
