Pääkirjoitus

Puu­va­ras­to­kin tulisi tehdä pe­ri­aat­teen mukaan

Kiireellä pystyy pilaamaan monta asiaa. Tällä kertaa hosuttiin Siikajolla, kun paikallisen toimintapajan puuliiterin kustannukset kohosivat yli 30 000 euron, eikä kunnanvaltuusto päässyt asiaa edes käsittelemään.

Sanotaan, että hölmö ei ole se joka pyytää, eikä tälläkään kertaa ollut. Rakennusfirma teki liiketoimintaa niin kuin sen kuuluukin. Sen sijaan kunnan virkamiesportaassa vedettiin mutkat suoraksi tavalla, joka herättää vähintäänkin ihmetystä. Polttopuuvaraston rakentamiseen oli varattu 20 000 euroa, mutta halvin ja samalla ainut tarjous ylitti budjetin 13 000 eurolla. Vaikka näin oli, asiaa ei koskaan viety kunnan luottamushenkilöiden käsittelyyn.

Menettely herätti Siikajoen valtuustossa närkästystä ja syystäkin. Yleensä kun Suomessa jotain julkisella rahalla rakennetaan, kustannuksilla on tapana nousta alkuperäistä kustannusarviota suuremmaksi, mutta hankkeita ei käynnistetä ilman luottamushenkilöiden siunausta. Onneksi tällä kertaa puhutaan vielä varsin malitillisista summista.