Kuntavaalien jälkeen poliittinen kartta näyttää jokilaaksossa hyvin apilanvihreältä. Keskustapuolueen valtakunnallinen kannatuksen notkahdus ei näy jokivarressa, vaan puolue jopa paransi asemiaan. Valtuustopaikkoja on kolmessa kunnassa yhtensä 49.
Viime kuntavaaleihin verrattuna keskustapuolueen kannatus parani 8,1 prosenttiyksikköä ja Siikajoella 3,2 prosenttiyksikköä. Takkiinsa kepu sai 1,6 prosenttiyksikön verran Siikalatvalla.
Jokivarressa toisella sijalla on SDP, jolle lohkesi kunnista yhteensä kahdeksan paikkaa. Vasemmistoliitto sai viisi, perussuomalaiset neljä ja kokoomus kolme valtuustotuolia, jotka kaikki Siikajoella.
Jokivarren suurin häviäjä on Perussuomalaiset, jonka kannatus laski kunnissa yhteensä 11,1 prosenttiyksikköä. Se tekee kuusi menetettyä paikkaa.
Jokilaakson nuorin valtuusto astuu kesäkuun alussa remmiin Pyhännällä, jossa vasta valittujen valtuutettujen keski-ikä on 45 vuotta. Pyhännällä äänestäjät päättivät myös uudistaa valtuustoa reippaasti, ja uusia on peräti 73 prosenttia valtuuston jäsenistä. Vanhoja konkareita pääsi jatkoon vain neljä, eli 27 prosenttia.
Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta ei Pyhännällä tehty mainetekoja – naisia valtuutetuista on tasan kolmannes.
Äänestämisessä pyhäntäset ovat olleet jokivarren ahkerimpia. Kunnan äänioikeutetuista kävi tällä kertaa 64,4 prosenttia jättämässä lippunsa uurnaan. Jokilaakson huippuprosentit on tehty Pyhännällä myös vuoden 2012 kunnallisvaaleissa ja 2015 eduskuntavaaleissa.
Silti ahkerimmatkin näyttävät hiljalleen uupuvan muiden mukana; äänestysaktiivisuus on Pyhännällä ollut koko ajan laskeva muiden kuntien malliin. Viime kuntavaalissa pyhäntäsistä äänioikeutetuista uurnilla kävi 66,4 prosenttia.
Miesten ja naisten osuus valtuutetuista on tasaisin Siikajoella, jossa tulevista valtuutetuista 41 prosenttia on naisia. Eikä valtuusto kovin vanhaltakaan vaikuta, sillä keski-ikä on 47 vuotta. Valtuuston jäsenistä 67 prosenttia on ensikertalaisia, ja heistä suurin osa on alle 40-vuotiaita.
Oikeuttaan osallistua kunnan päätöksentekoon käytti 61,7 prosenttia äänioikeutetuista siikajokisista, eli väki oli hiukan aktiivisempaa kuin 2012 kuntavaaleissa. Tosin vain hivenen, sillä äänestysprosentti nousi ujot 0,4 prosenttiyksikköä.
Siikajoen innokkaimpia ovat olleet revonlahtiset. Uurnille suuntasi 67,2 prosenttia kylän äänioikeutetuista. Laiskimmin oikeuttaan käyttivät Paavolan äänioikeutetut, joista 60,3 prosenttia kävi äänestämässä.
Siikalatvalla aloittava valtuusto on jokivarren vanhin ja miehisin. Valtuutettujen keski-ikä on 49 vuotta ja valtuutetuista naisia on vain 26 prosenttia.
Siikalatvaset ovat ilmeisesti olleet tyytyväisiä päättäjiinsä, sillä istuvista valtuutetuista jatkomandaatin sai 48 prosenttia.
Siikalatvan äänioikeutetut ovat olleet jokivarren passiivisimpia. Kenties nuoret ovat jättäneet vaalit väliin, joka selittäisi, miksi valtuusto on keski-ikäisen miehen näköinen. Uurnilla kävi 57,8 prosenttia äänioikeutetuista, ja vaikka luku on lähes prosenttiyksikön verran edellisiä kuntavaaleja parempi, jää siikalatvasten into silti alle valtakunnallisen tason. Koko maan äänestysprosentti on 58,8.
Ahkerimmin uurnille suunnattiin Piippolassa, missä äänestämässä kävi 60,4 prosenttia äänioikeutetuista. Alhaisimmaksi äänestysinto jäi puolestaan Kestilässä, jossa ainoastaan 52,8 prosenttia antoi äänensä.