Suomessa julkaistaan vuosittain lukuisia kotiseutukirjoja, joiden lähtökohtana on tyypillisesti paikkakunta, kaupunginosa tai kylä. Ne esittelevät seudun historiaa ja kulttuuriympäristöä sekä kertovat sukujen tarinoita. Paikallinen historia, kotiseudun tapahtumat ja kehitys sekä paikallisten asukkaiden muistot kiinnostavat ihmisiä. Kilpailuun voi osallistua kirja, joka on julkaistu palkitsemisvuonna tai sitä edeltävänä vuonna.
jakaa Vuoden kotiseututeos -palkinnon, joka kannustaa kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuo näkyvyyttä hyvälle kotiseutukirjallisuudelle. Tänä vuonna Vuoden kotiseututeoksen titteliä tavoittelee peräti 64 julkaisua eri puolilta Suomea. Siikajokilaakson alueelta ehdolla ovat Matti Leiviskän teokset Pyhännän historia 1: kivikaudelta 1900-luvulle sekä Pyhännän historia 2: itsenäistymisestä vuoteen 1959.
Kotiseutuliito nimeää vuosittain Vuoden kotiseututeos -raadin, joka valitsee ehdolla olevien teosten joukosta kilpailun finalistit. Lopullisen palkinnonsaajan päättää Kotiseutuliiton nimeämä valitsija. Tänä vuonna valitsijana toimii opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen.
Palkintoraatiin kuuluvat tietokirjailija Harri Turunen, kotiseutututkija Jouko Hannu, ministeri Raimo Sailas ja kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, joka toimii myös raadin puheenjohtajana.
Kotiseutukirjallisuuden arviointikriteerejä ovat luotettavuus, paneutuminen ja informatiivisuus, sekä paikallisten näkökulmien mukaan ottaminen. Hyvä kotiseututeos antaa tietoa niin entisille, nykyisille kuin uusille asukkaille.
Finalistit valikoidaan vertailemalla ehdolla olevien teosten ulkoasua, kuvatarjontaa, viimeistelyä, tekstien loogisuutta sekä sitä, miten sisältöaines on valittu ja toimitettu.
Valintaan vaikuttaa myös tarjotun tiedon yleistettävyys sekä se, miten sisältö sijoitetaan laajempiin kokonaisuuksiin.
Vuoden kotiseututeos julkistetaan Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla 1. lokakuuta.
