Paikallisilla yrittäjillä on nyt mahdollisuus päästä osalliseksi Pyhännällä Piiparinmäkeen rakennettavan 32 tuulivoimalan ja Kajaanin puolelle piirretyn 18 tuulivoimalan rakennustöiden urakoinnista.
Pyhännän kunnanjohtaja Jouko Nissinen avasi erityisesti yrittäjille suunnatun illan kuvailemalla, kuinka hanke on edennyt Pyhännällä myötä tuulessa.
– Monen kunnan alueella tuulivoiman rakentaminen on nostattanut vastustusta. Täällä asiat ovat edenneet kohtuullisen vähin äänin tai ilman mitään protestointia, kuvaili Nissinen.
Hän arvioi, että hanketoimijoiden tavoitteita on ymmärretty, kun puistoa on suunniteltu reilun kuuden vuoden ajan kauas asutuksesta, erämaahan. Pyhännän kirkolta Piiparinmäelle on matkaan noin 20 kilometriä.
Lisäksi Metsähallituksen valmistelema puisto sijaitsee suurimmaksi osaksi Metsähallituksen omistamalla, talousmaaksi luokitellulla alueella, jossa ei ole havaittu erityisiä luontoarvoja.
Kajaanin puolella hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen on valitettu yhdeksästä Vieremän puolelle tulevasta myllystä. Valitusprosessin ollessa kesken on rakentamisen valmistelu eriytetty omiksi osioikseen.
Nissinen toive siitä, että illan aikana saadaan vastauksia kysymyksiin, voivatko paikalliset olla mukana puiston rakentamisessa, työporukoiden majoittamisessa ja ruokapalveluiden järjestämisessä saatiin selkeä vastaus, että kyllä voivat.
Puiston rakennuttajan Ilmatar Energyn rakennuttamisjohtaja Mikko Toivanen kuvaili Piiparinmäki Murtomäki alueelle rakennettavan 50 tuulivoimalan puiston olevan ainakin rakennusaikana Suomen tähänastisesti suurin tuulivoimapuisto. Kun kaikki 50 myllyä jauhavat sähköä, tuottaa puisto prosentin koko Suomen energiatarpeesta.
– Tämä on merkittävä energiainvestointi ja poikkeuksellisen suuri urakka.
Ilmatar on rakennuttanut viime vuonna tuulivoimapuistot Uuteenkaupunkiin ja Leppävirrelle. Nämä puistot olivat viimeiset, jotka pääsivät valtion tukeman syöttötariffin piiriin. Metsähallituksen tavoite oli, että myös Pyhännän puisto rakennettaisiin tariffiaikaan.
– Nyt puhutaan tariffin jälkeisestä ajasta. Ilmatar rakentaa puiston ilman valtion tukea. Tämä on yksi ensimmäisistä hankkeista jotka tehdään ilman valtion tukea.
Toivanen kuvaili maansiirtotöiden laajuutta kertoen, kuinka turbiineja tulee 50 ja jokaisen niiden alle tarvitaan jalkapallokentän kokoinen tasattu ja maansiirtotöin vahvistettu alue.
Teitä rakennetaan kilometritolkulla. Betonia kuluu valtavasti, kun yhden tornin ja turbiinin perustukseen sitä tarvitaan noin 700 kuutiota. Raudoitusrautaa kuluu noin 60 tonnia per voimala.
Turbiinityyppiä ei ole vielä valittu, mutta rakennuslupaehdoissa on määritetty, että voimalan korkeus saa olla maasta siiven kärkeen enintään 230 metriä.
Ilmattaren tavoitteena on, että rakentamaan päästään ensi suvena ja sopimuspaperit olisivat urakoinnin osalta valmiina jo maaliskuussa 2019.
Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus rakentaa yhdeksän, keskelle puistoaluetta tulevaa voimalaa niin, että talvella 2019 alueen ensimmäiset myllyt olisivat käynnissä ja loput työn alla.
Ilmattarelle urakoiden kilpailutusta valmistelee Fimpec Oy. Rakennuttajakonsultti Jorma Paananen kertoi, että louhinta- ja murskeurakoiden kilpailutuksen olevan jo käynnissä.
Kaikki urakkapyynnöt on tarkoitus saada kilpailutusvaiheeseen perjantaina 7.syyskuuta.
– Perjantaina tulee ulos useita tarjouspyyntöjä, joista osa tulee olemaan hyvin suuria kokonaisuuksia, kuvaili Paananen.
Sekä Ilmattaren että Fimpecin edustajat yhtyivät kunnan ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan edustajien näkemykseen, että mahdollisimman moneen urakkaan toivotaan löytyvän ainakin aliurakoitsijoita paikallisista yrittäjistä.
Rakennusaikana tarvetta tulee olemaan myös majoitus- ja ravitsemuspalveluille, kun pelkästään turbiinityömaa työllistää noin 50-70 työntekijää. Omiksi urakoikseen on pilkottu muun muassa maanrakennus, perustusten suunnittelu ja rakentaminen, kaapelointi, huolto- ja valvomorakennuksen rakentaminen.
Useampia käsiä nousi, kun rakennuttajat kysyivät, onko paikalla kyseisistä urakkakokonaisuuksista kiinnostuneita tekijöitä.
Tarjouspyyntöasiakirjat avautuvat netissä SokoPro-palveluun. Ilmattaren tekninen päällikkö Seppo Hakola hoksautti, että paikallisten palveluiden tarve ei lopu puiston valmistumiseen. Urakoitsijoita tarvitaan muun muassa pitämään läpi vuoden puistossa risteilevät tiet ajettavassa kunnossa. Pelastuslaitos edellyttää, että jokaisen myllyn luo on päästävä kelillä kuin kelillä.